Alkoholiveron korotukset kohdistuvat kaikista veromuutoksista jyrkimmin köyhiin ja pienituloisiin. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Heikki Viitamäen tuoreesta selvityksestä, joka koski tämän vaalikauden veromuutosten tulonjakovaikutuksia.
Samansuuntaisia ovat myös tupakan ja virvoitusjuomien veronkorotukset.
Silti useimmat puolueet suhtautuvat myönteisesti näiden verojen korotuksiin ja suosittavat niitä myös vaaliohjelmissaan. Miksi? Koska verotuksella on monia eri ulottuvuuksia ja tavoitteita, eivätkä tilastotkaan anna yksiselitteisiä vastauksia.
***
Alkoholivero on tästä hyvä esimerkki. Alkoholiveron korotuksia – samoin kuin tupakan tai epäterveellisten elintarvikkeiden korotuksia perustellaan nimenomaan terveyssyillä.
Kun näiden kulutusta halutaan vähentää, sitä tehdään osin myös verotuksen kautta. Tämä tavoite on katsottu niin tärkeäksi, että sitä on pidetty tulonjakovaikutuksia merkittävämpänä.
Eikä tulonjakotilastoista välttämättä muutenkaan löydy parasta ohjetta alkoholiveroa koskeville ratkaisuille. Liika alkoholinkäyttö aiheuttaa tunnetusti myös kurjuutta ja köyhyyttä. Eli alkoholiveroa alentamalla köyhyys saattaisi vain kärjistyä.
Ylipäätään tulonjakotilastoon sisältyy aina mittausongelma, kun pyritään muuttamaan käyttäytymistä - tarjotaan sitten piiskaa tai porkkanaa. Tilaston ihmisten käytös ei koskaan muutu.
Samantapainen sosiaalinen dilemma voi liittyä myös sokeri- ja rasvaveroihin ja niiden terveysvaikutuksiin.
Alkoholiveron kohdalla vaikuttaa myös kansainvälinen verokilpailu. Alkoholin hinnan on hyvä olla mielekkäässä suhteissa naapurimaiden hintoihin, ettei tuonti ryöpsähtäisi.
***
Eri verojen kiristyksillä tai kevennyksillä onkin hyvin erilaisia perusteluja, vaikka ensisijainen tavoite on tietysti kerätä vain riittävästi tuloja valtion ja kuntien toiminnan pyörittämiseen.
Palkkaverojen kevennyksillä haetaan kannustavuutta ja myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia, kun vaikutetaan työn hintaan. Eläkeläisten ansiotuloveron kevennyksiä taas perustellaan oikeudenmukaisuudella suhteessa palkansaajiin.
Oikeudenmukaisuudella on kautta puoluekentän perusteltu viime aikoina myös erityisesti pääomaveron korotuksia, vaikka niiden verotuottovaikutukset jäisivätkin suhteellisen vähäisiksi.
Yhteisöverossa taas erityisen tärkeä tekijä on kansainvälinen kilpailu. Verotuksen taso on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kansainvälisten yritysten investointien suuntautumiseen.
Ympäristö ja ilmastonmuutos ovat olleet tärkeitä seikkoja, kun energiaverojen korotuksia on perusteltu.
Arvonlisävero puolestaan on ehkä kaikkein puhtaimmin julkisen talouden rahasampo, jonka ykköstavoitteena on kerätä tehokkaasti mahdollisimman suuria rahamääriä koulujen, terveyskeskusten ja muiden julkisten palvelujen pyörittämiseen.
Verotus kokonaisuudessaan taas on vain osa tulonsiirtojärjestelmää. Varsinkin pienituloisilla muutokset tulonsiirroissa ovat yleensä merkitykseltään moninkertaisia veromuutoksiin verrattuna. Takuueläke on tästä hyvä esimerkki.
Antti Marttinen
Tervetuloa progressiiviselle 2000-luvulle!
Verotus Suomessa