Nostavatko puolueet vanhuuseläkkeen alarajan vaalien jälkeen ylös 63 vuodesta? En usko.
Yksi seuraavan hallituksen kolmesta mahdollisesta pääpuolueesta on jo sanoutunut nostosta irti. Jutta Urpilainen on täräyttänyt korkokenkänsä tomerasti syksyiseen maaperään ja sanonut ei!
Demarit ovat lukeneet gallupeja. Tuskin mitään asiaa kansalaiset vastustavat niin yksimielisesti kuin eläkeikärajan nostoa. Jos siis joku puolue aikoo ensi vaaleissa voittaa hallituspaikan, sen pitää vastustaa eläkeikärajan nostoa.
Näin yksinkertaista se on. Kokonaan toinen juttu on, että ikärajan säilyttämiselle on aidostikin helppo löytää hyviä perusteluja.
***
Veikkaan, että ennen vaaleja myös Kokoomuksen ja Keskustan hermot pettävät ja ne ilmoittavat sitoutuvansa vanhaan ikärajaan.
Mutta miksi ne eivät tee sitä jo nyt, vaan Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen vain kiemurtelevat. Siksikö, että he oikeasti haluaisivat korottaa ikärajaa, toisin kuin äänestäjänsä?
Ehkä pikemminkin siksi, että ikärajan nostouhka on lähes ainoa ruuvi, jolla hallitus voi enää kiristää kolmikannan muita osapuolia hakemaan sopua muista työuria pidentävistä ja paksuntavista ratkaisuista.
Todellisia päättäjiähän eläkeasioissa ovat tunnetusti työeläkkeiden maksajia edustavat työmarkkinajärjestöt. Jos maan hallitus lupaa niille suoraan, että ikärajaa ei nosteta, se pelaa ainoan valttikorttinsa pois käsistä.
Näin tulee kuitenkin käymään. Valitettavasti sinä päivänä, kun kokoomus ja keskusta ennen vaaleja ilmoittavat sitoutuvansa 63:n ikärajaan, työuraneuvottelijoiden kiireet loppuvat kokonaan.
***
Sinänsä eläkkeen ikärajaa ei ainakaan työurien pidentämiseksi tarvitsekaan korottaa. Ns. elinaikakerroin hoitaa saman asian. Sen vaikutuksesta uusien eläkeläisten – ei tietenkään nykyisten – eläkkeet pienenevät niin, että yhä useamman on pakko tehdä töitä pitempään, jos vain kynnelle kykenee.
Elinaikakerroin on ihan hyvä piiskuri pitempään työuraan. Mutta on siinä heikkoutensa. Se tekee entistä jyrkemmäksi eron hyväkuntoisten ja niiden välille, joiden kunto ja terveys ei kestä.
Vielä tänään moni palkansaaja haaveilee varhaisesta pääsystä eläkkeelle. Tämä tilanne voi yllättävän pian kääntyä päälaelleen. Tulevaisuudessa yhä useampi kokeekin joutuvansa pienelle eläkkeelle kituuttamaan, kun omat voimat eivät riitä jatkamaan superkarttumilla pitempään. Tai kun työpaikka vain menee alta.
Katso myös:
Puhutaanko työuran paksuudesta
Jaskasta tuli vapaaherra