Kun menee oikein huonosti, päätöksenteko on helppoa. Vaihtoehdot ovat vähissä. Hukkuvan ei tarvitse pitkään pohtia, tarttuako oljenkorteen.
Toisin on meillä suomalaisilla. Valinnan varaa on.
Olemme viimeisen vuoden päässeet nauttimaan siitä ylellisestä tuskasta, minkä hyvin hoidettu talous tuo mukanaan. Kun luottokelpoisuutemme on läpi finanssikriisin säilynyt kaikkein korkeimmalla AAA-tasolla, olemme päässeet valitsijan asemaan. Lainatako rahaa Euroopan tuhlaajapojille Kreikalle ja Irlannille – vai ei.
Tai jos ei lainata, ryhtyäkö edes takaajaksi. Peukku ylös vai alas?
***
Osasyyllisiä tähän tuskaan ovat nykyhallituksen lisäksi kaikki ne puolueet, jotka ovat istuneet 90-luvun laman jälkeisissä hallituksissa.
Iso vaikutus Suomen nousuun on ollut globalisaatiolla, josta on otettu kaikki hyöty irti. Siinä sivussa on kyllä saatu kokea kovia iskujakin. Eurooppalainen yhteistyö on taannut Suomelle vakaat talouspuitteet, joista pienenä etäisenä reunavaltiona voitiin ennen vain haaveilla.
Ei AAA ole tuonut onnea läheskään kaikille suomalaisille. Paljon on varaa parantaa. Eikä siitä ole takeita, että elämä pysyisi edes näin hyvänä. On ihan selvää, että lähivuosina ei voi väistää isoja päätöksiä, jos vanhenevassa Suomessa halutaan yhtä aikaa pysäyttää velkaantuminen, huolehtia heikoista ja rakentaa vielä uutta.
***
Mutta eipä tuo ole vaalitaistelua jaksanut sytyttää. Innokkaammin on pohdittu juuri Kreikkaa ja Irlantia. Valinnan vaikeudesta on tullut yksi isoimmista vedenjakajista, mitä meillä suomalaisilla on vaaleissa aikoihin ollut.
Vastakkain on kaksi ajattelutapaa. Yhden mielestä lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Jos yritämme auttaa surkimukset pahimman yli, hyödymme siitä itsekin. Jos emme edes yritä, ammumme itseämme jalkaan. Huonosti voi käydä silti, tehtiin mitä tahansa.
Mutta on meillä toinenkin vaihtoehto, antaa mennä. Eli laissez-faire, niin kuin muinaiset markkinafanaatikot sanoivat. Eivät ne tuhlarit ikinä opi, jos niitä nyt autetaan.
Eli päästetään Kreikat ja Irlannit nurin. Sievistellen puhutaan velkasaneerauksesta, mutta selvällä suomella se on tietysti ihan muuta. Siinä vanhuksilta loppuu eläkkeen maksu, julkisen alan väeltä palkanmaksu, köyhiltä sosiaaliturva.
Monen mielestä tämä on kuitenkin pieni murhe sen riemun rinnalla, että samalla saataisiin nurin ehkä useampikin iso saksalainen pankki. Ja turha miettiä, mitä muuta samassa ketjussa, eläköön!
***
Niinpä. Tänään alkavassa ennakkoäänestyksessä meillä on AAA-kansalaisina varaa tehdä tällaisiakin valintoja. Nyt on kaikilla yksi ääni käytössään. Kaikilla. Vain yksi. Ja jokaisella yhtä suuri.
Kannattaa käydä äänestämässä – seuraavalla kerralla valinnanvara ei ehkä enää ole yhtä suuri.
Katso myös:
Viisauden kulta-aika
Kostea-Costaksen hoitoonohjaus