Verohallinto vähentää vuoden 2011 loppuun mennessä nykyistä 5 800 hengen porukkaansa ainakin 600 hengellä tai henkilötyövuodella, kuten byrokraatit asian ilmaisevat.
Sen lisäksi Verohallinto leikkaa tämän vuoden kuluja jättämällä kesätyöntekijöitä palkkaamatta ja vaihtamalla vakinaisen henkilökunnan lomarahoja vapaaksi.
Julkisuudessa tilanne on nähty moraalittomille veronmaksajille tarjottuna tilaisuutena saada perusteettomia vähennyksiä hyväksytyksi. En kehottaisi yrittämään. Joku viisas on sanonut, että pieni varkaus tai hätävalhe ei kannata. Kokonaan verottaja ei pikkuasioidenkaan seuraamista lopeta, ja suuren kaappauksen torjuntaan Verohallinnon resurssit kyllä riittävät.
Toisaalta, jos verottaja hyväksyy tänä vuonna jonkin vähennysvaatimuksesi, ei se suinkaan tarkoita, että voit saada saman vähennyksen ensi vuonna. Tämä vuosi saattoi olla lipsahdus.
Toivon, että resurssien karsiminen ei vähennä veronmaksajan oikeusturvaa, mutta johtaa turhan nipotuksen vähenemiseen. Elatusvelvolliselta ei kannata joka vuosi pyytää kuitteja maksetuista maksuista eikä matikanopettajan tietokoneen yksityiskäytön osuutta kannata selvittää kovin laajalla kirjeenvaihdolla.
Väen vähentäminen liittyy läheisesti verohallinnon uudelleen organisoimiseen. Se on mahdollista vain toimintoja keskittämällä ja jakamalla töitä tehokkaammin. Uudelleen organisoituminen merkitsee sitä, että pienimpiä toimipisteitä yhdistellään ja toimintoja keskitetään. Ensin lopetetaan alle 10 hengen toimistot, sitten alle 20 hengen toimistot.
Verotoimistojen lopettaminen merkitsee myös veronmaksajien palveluiden merkittävää heikennystä. Heikennykset eivät koske vain haja-asutusalueita, vaan palveluita karsitaan keskuksissakin. Pääkaupunkiseudun palvelupisteitä on karsittu ja karsitaan, vaikka niissä varmasti riittää asiakkaita. Virastoissa on yleisesti vähennetty veronmaksajien palveluaikoja aamusta tai iltapäivästä tai molemmista.
Veronmaksajain Keskusliitto on suhtautunut periaatteessa myönteisesti Verohallinnon toiminnan tehostamiseen. Jospa vielä tehostuminen näkyisi jonninjoutavan nipottamisen ja veronmaksajan juoksuttamisen vähenemisenä. Sitä Veronmaksajain Keskusliitto ei hyväksy, että Verohallinto siirtää tehokkuuden nimissä osan työstään veronmaksajien itsensä hoidettavaksi.
Verohallinto on siirtänyt muutamassa vuodessa arvopapereiden luovutusvoiton laskemisen pankkien ja muiden arvopapereiden säilyttäjien tehtäväksi. Yksittäisen veronmaksajan kannalta katsottuna kyseessä on palvelun paraneminen, mutta mitä mieltä asiasta mahtavat olla pankit.
Ensi vuoden alusta lukien Verohallinnon työn tehostuminen revitään kirjanpitäjien selkänahasta tai paremminkin heidän yöunistaan ja perhe-elämästään. Eduskunnan käsittelyssä olevan ja vuoden 2010 alusta voimaan tulevan verotililain mukaan yritysten on annettava mm. arvonlisäveroilmoituksensa entistä aikaisemmin. Pahimmin muutos kiusaa alkutuottajia, jotka teettävät kirjanpitonsa ja verolaskelmansa tilitoimistolla.
Maanviljelijät ja metsänomistajat antoivat tänä keväänä arvonlisävero- ja tuloveroilmoituksensa yhtä aikaa. Riitti, kun lomakkeet tipautti postilaatikkoon 2.3. Jos verotiliä koskeva laki tulee voimaan sellaisenaan, paperisen arvonlisäveroilmoituksen pitäisi olla perillä verotoimistossa helmikuun 7. päivänä. Sähköinen ilmoitus ehtii 5 päivää myöhemminkin.
Maatalouden kirjanpitoa ei taida saada jatkossa tilitoimiston tehtäväksi muuta kuin isolla rahalla, jos aina silläkään. Se taas merkitsee osaamattomuudesta johtuvia virheitä ja niiden kalliiksi käyviä korjauksia.
Verohallinnon työn tehostaminen ei saa johtaa veronmaksajan kuormittamiseen.