Verotus voi kohdistua omaisuuteen monella tavalla. Suomessa on verotettu omaisuutta vuoteen 2005 saakka varallisuusverolain voimin. Varallisuusveron tuotto oli viimeisenä vuonna 85 miljoonaa euroa. Poliitikot uskalsivat siirtää tämän pohjaltaan pahoin rapautuneen, kalliisti ylläpidetyn ja huonotuottoisen veromuodon veromuseoon lopulta osana tulopoliittista kokonaisratkaisua.
Varallisuusverolain kumoamisen jälkeenkin pelkkää omistamista verotetaan. Veron kohteena ovat vain kiinteistöt, rakennusmaa ja rakennukset. Kiinteistövero on kunnallinen vero kun taas varallisuusveron tuotto meni kokonaan valtiolle. Kiinteistöveroa kerätään tänä vuonna arviolta 940 miljoonaa euroa eli yli kymmenen kertaa varallisuusveron viimeisen vuoden tuotto.
20 viime vuoden aikana omaisuuden verottamisessa on painopistettä siirretty omistamisen verottamisesta omaisuuden vaihdannan verottamiseen. Ennen vuotta 1985 omaisuuden myyntivoitot olivat lähes poikkeuksetta verovapaita. Tänään omaisuuden luovutusvoitto verotetaan yleensä täysimääräisesti.
Luovutusvoitto on pääomatuloa, jonka nimellinen prosentti on 28. Todellinen veroprosentti on korkeampi, koska verotettavaa luovutusvoittoa laskettaessa rahanarvon muutosta ei oteta huomioon.
Jos ostit kesämökin vuonna 2001 100 000 eurolla ja myyt sen tänään 130 000 eurolla, on erotuksesta vain puolet kesämökin arvonnousua. Toinen puoli on inflaatiota. Koska maksat 28 % myös inflaatiosta, todellisen arvonnousun veroprosentti on 56 eikä 28.
Luovutusvoittojen verotuksen ulkopuolelle on jätetty vähäiset, alle 1 000 euron myynnit, koti-irtaimistosta saadut enintään 5 000 euron luovutusvoitot sekä vakinaisten asuntojen luovutukset. Näistä vain vakinaisen asunnon luovutusvoiton verovapaudella on merkitystä veronmaksajalle ja veronsaajille.
Omaisuuden luovutukseen liittyy muitakin veroja, kuin luovutusvoiton verotus. Kiinteistön ja arvopaperin luovutusvoitosta on maksettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverotuksessa verokanta on suhteellisen maltillinen, enintään 4 prosenttia kauppahinnasta, mutta yhtä kaikki, lisänä omaisuudesta perittyjä veroja.
Arvonnousu jää luovutusvoittona verottamatta, jos omaisuus siirtyy lahjana tai perintönä. Jos lahjan saaja myy lahjaksi saamansa omaisuuden vuoden kuluessa lahjoituksesta, lasketaan hänen luovutusvoittoonsa myös lahjanantajan omistusaikainen arvonnousu. Yleensä lahjan tai perinnön saaja maksaa luovutusvoiton veroa vain omana omistusaikanaan tapahtuneesta arvonnoususta.
Lahjanantajan tai perittävän omistusaikana tapahtunut arvonnousu ei kuitenkaan jää verottamatta, koska vastikkeetta omaisuutta saanut maksaa saantonsa koko arvosta lahja- tai perintöveron.
Perintö- ja lahjavero on yksi tapa verottaa omaisuutta. Keskivertokansalaisen arvokkain omaisuus, asunto, ei nauti mitään erityiskohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa, joten vaikka asunnon myyntivoitto on tuloverosta vapaa, aiheuttaa sellaisen periminen lähes aina veronmaksua.
Omaisuuden tuottamaa tuloa verotetaan samalla pääomatuloveroprosentilla, kuin sen arvonnousuakin. Tästä merkittävän poikkeuksen tekee osakeyhtiön osinko. Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta maksetaan veroa vain 19,6 %. Muita pääomatuloja kevyempi verotus on perusteltua, koska osinkoa jakanut yhtiö on jo maksanut keräämästään voitosta veroa 26 %. Siten yhtiöstä ulos jaettuun voittoon kohdistuu 40,5 prosentin verotus.
Talletukselle maksetusta tuotosta peritään lähdeveroa 28 %. Vuoden 2008 inflaatio oli 3,5 %. Talletuksen arvon säilyttäminen edellytti, että sille maksettiin korkoa yli 4,86 %. Sitä pienempi talletuskorko merkitsi talletuksen reaaliarvon alenemista.
Varallisuusverotuksen kumoamisesta huolimatta omaisuutta verotetaan edelleenkin kovalla kädellä.