Verohallinnon töiden jouduttamiseksi tehty lakimuutos vuonna 2004 on aiheuttanut ikävän yllätyksen taannehtivan eläkepäätöksen saajille. Taannehtivan eläkepäätöksen saanut joutuu maksamaan enemmän veroa kuin sellainen eläkeläinen, joka on saanut eläkepäätöksensä ajoissa.
Kun eläkepäätös viipyy, maksetaan eläkeläiselle yleensä odotusaikana jotakin muuta tuloa, esimerkiksi työttömyyskorvausta tai sairauspäivärahaa. Kun sitten eläkepäätös tehdään, päätetään eläke maksaa taannehtivasti siitä lähtien kun henkilö olisi ollut oikeutettu eläkkeeseen.
Taannehtivasta eläkkeestä korvataan muita, vääriksi osoittautuneita etuustuloja maksaneille niiden maksut ja vain yli menevä osuus maksetaan itse eläkeläiselle. Ongelma on siinä, että eläketulovähennys myönnetään vain eläketulosta mutta ei työttömyyskorvauksesta tai sairauspäivärahasta.
Vuoden 2004 uudistuksessa määrättiin, että etuustulon takaisinperintä vaikuttaa vain takaisinmaksuvuoden verotukseen, jos takaisinperinnästä päätetään niin myöhään, ettei etuustulon maksaja ehdi muuttamaan ilmoitustaan verottajalle.
Muutos ulotettiin kaikkiin etuustuloihin ja kaikkiin taannehtiviin muutoksiin, vaikka ensisijaisesti haluttiin muuttaa liikaa maksettujen ja takaisin perittyjen opintotukien verotusta. Siihen saakka verotuksessa oli muutettu opintotuen maksuvuoden verotusta.
Tukien takaisinperintä aiheutti vuosittain noin 50 000 muutosverotusta ja niistä 90 % koski opintorahan takaisinperintää.
Uudistuksen ajatuksena oli, että vanhaa vuotta ei avata verotuksessa vaan takaisin maksettu etuus vähennetään maksuvuonna. Uudistuksella tavoiteltiin hallinnon joutuisuutta mutta myös oikeudenmukaisempaa verotusta. Tyypillisessä tilanteessa takaisin peritty etuus vaikuttaa verotukseen maksuvuonna eli juuri silloin, kun se vaikuttaa myös veronmaksukykyyn.
Säännöstä alkuperäisen verotuksen koskemattomuudesta sovelletaan myös tilanteeseen, jossa oikea etuuden maksaja korvaa ”väärän” etuuden maksajan aikanaan maksaman tulon.
Esimerkiksi työttömäksi työkyvyttömyyden vuoksi jäänyt henkilö saa ensin työttömyyskorvausta. Riitelyn jälkeen eläkelaitos alkaakin maksaa työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeen maksu aloitetaan työkyvyttömyyden alusta lähtien eli joskus jopa vuosia taaksepäin. Eläke maksetaan aikaisempien ”väärien” etuuksien maksajille ja vain ylittävä osuus eläkeläiselle itselleen.
Elokuussa korkein hallinto-oikeus päätti, että työttömyyskassalle maksettu taannehtiva eläke ei oikeuttanut eläketulovähennykseen. Takaisin perittyjen tukien verotusvuotta koskeva säännös vaikuttaa päätöksen mukaan myös verotettavan tulon määrään. Heti myönnetystä eläkkeestä tämä veronmaksaja olisi toki saanut eläketulovähennyksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2011:71 oli äänestyspäätös. Enemmistön kanta merkitsi tässä yksittäisessä tapauksessa 2 571,24 euroa maksettavaa veroa. Käytännössä eläkepäätöksen viipyminen maksoi kyseiselle eläkeläiselle kolmen kuukauden bruttoeläkkeen.
Taannehtivasti maksettavan eläkkeen ankara verotus on saanut lainsäätäjän toimimaan vuonna 1988. Silloin säädettiin eläketulon jaksottamista varten aivan oma pykälänsä. Nykyisessä tuloverolaissa se on pykälässä 112.
Jälleen tarvitaan lainsäätäjää korjaamaan laissa oleva epäoikeudenmukaisuus. Mielestäni Verohallinnon tehtäväksi voidaan aivan hyvin sälyttää muutama sata korjauspäätöstä vuosittain, jos se on hintana pienimpiä eläkkeitä saavien kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta.
Teknisesti kyse ei ole vaikeasta asiasta. Taannehtivasti tulevat eläketulovähennykset voitaisiin laskea maksuvuoden verotukseen verosta tehtävänä vähennyksenä. Silloin vanhaa verovuotta ei tarvitsisi avata mutta veronmaksaja saisi hänelle kuuluvat verovähennykset niin pian, kuin tulon todellinen luonne on selvinnyt.
Vesa Korpela