Tolvanen

Keväisten kelien myötä henkilöautoon kytketyt kevytperävaunut ovat jälleen ilmestyneet liikenteeseen. Maassamme on rekisteröity peräti runsaat 600 000 kevytperävaunua.

Alle 750-kilon kokonaismassainen kevytperävaunu on yllättävän tehokas tavarankuljetin. Kärry on kätevä tapa kuljettaa rakennus- ja remonttitarpeet talviturkistaan vapautuneelle kesämökille. Mukaan mahtuu jos jonkinlaista rompetta ja materiaalia. Pientaloasukkaalle perävaunu on liki korvaamaton.

Kevytperävaunun saa hankituksi kohtuuhinnalla. Tilapäistarpeeseen kärryn voi vuokrata lukuisilta huoltoasemilta. Yksityisautoilijoita miellyttää myös se, että jarrutonta kevytperävaunua ei tarvitse käyttää katsastuksessa. Yhdistelmän ajamiseen riittää tuttu henkilöauton B-ajokortti.

Peräkärryn käyttö – erityisesti kuormaaminen – vaatii kuitenkin harkintaa. Huolimattomuudesta on onnettomuustilastoissa ikäviä esimerkkejä. Onnekkaita "läheltä piti" -tilanteita on ollut todella runsaasti.

Jostain syystä meihin suomalaisautoilijoihin on iskostunut taipumus vähätellä vaaratilanteita. "Minä vien nämä laudat ainoastaan lyhyen matkan päähän ja ajan hiljaa, joten ei kuorman kiinnityksen tarvitse olla viimeisen päälle." "Hyvinhän nämä tiilet ja laatat mahtuivat kärryyn." "Kyllä kai tällainen kuorma kestää sitomattakin, kun vaunussa on kuomukin." Selityksiä riittää.

Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee -sanonta pätee tässäkin tapauksessa. Niinpä Autoliitto ja sen julkaisema Moottori-lehti päättivät testata käytännössä, miten väärin kuormattu henkilöauto-kevytperävaunu -yhdistelmä käyttäytyy liikenteessä varsin tavallisessa loivahkossa väistöliikkeessä. Tulos oli odotetun kaltainen, järisyttävä.

Varsin tavanomaisesti takapainoiseksi kuormattu peräkärry nousi yhdelle pyörälle jo runsaan 50 km/h vauhdissa ja alkoi heittelehtiä rajusti. Maantienopeudessa takapainoinen kevytperävaunu ottaa äkkitilanteessa ohjat ja vetoauton kuljettajalta loppuvat keinot hetkessä. Sen jälkeen vakavan onnettomuuden voi estää ainoastaan hyvä onni, usein ei enää sekään.

Kevytperävaunun tavallisimpia kuormausvirheitä on liian painava kuorma. Kaikki mikä mahtuu lavalle, otetaan mukaan kuljetettavan tavaran painosta piittaamatta. Todella suuri vaara piilee kuorman etu- tai takapainoisuudessa. Takapainoiseksi kuormattu perävaunu pyrkii nostamaan vetoaisaa ja samalla vetoauton perää, jolloin auton takapyörien ote tien pinnasta heikkenee. Jo pienikin väistöliike laajenee helposti heittelehtimiseksi. Kuljettajasta tulee hetkessä matkustaja.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teijo Poutanen antaa näppärän vinkin perävaunun painopisteen toteamiseksi: "Kuorman painopistettä voi helposti arvioida esimerkiksi irrottamalla perävaunu auton vetokoulusta ja ottamalla aisasta kädellä kiinni. Jos kuorma pyrkii voimakkaasti kippaamaan taaksepäin, painopiste on väärässä paikassa."

Oikeaoppiseen perävaunun lastaamiseen kuuluu lisäksi kuorman tukeva kiinnittäminen. "Mitä painavampi kuorma, sitä järeämmät kiinnitysliinat. Liinat pitää kiristää tiukasti kuorman ympärille räikkäkiristimin ja kiinnittää perävaunun kiinnityslenkkeihin", Poutanen opastaa. Perävaunun kuormaus ei siis ole leikin asia.

P.S. Muista, että kuorman yli metrin takaylitys on ehdottomasti merkittävä punaisella tai punavalkoisella lipulla – myös "lyhyillä" matkoilla. Suurin sallittu takaylitys on kaksi metriä. Sivusuunnassa ylitystä ei saa olla. Muista myös, että yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 80 km/h.