Suomen kieleen iskostunut sana suojatie antaa valitettavan väärän kuvan valkoraidoitettujen kadunylityspaikkojen vaarattomuudesta. Suojatiellä sattuneet onnettomuudet kertovat aivan muusta kuin turvallisuudesta.
Kahden koulutytön hiljattainen vakava loukkaantuminen käynnisti jälleen kerran vilkkaan keskustelun suojateiden turvallisuudesta. Helsingissä Sörnäisten rantatiellä autoilija ajoi pysäyttämättä suojatien edessä seisoneen auton ohi ikävin seurauksin.
Yksitoista vuotta sitten Helsingin Huopalahdentiellä kahdeksanvuotias tyttö menehtyi suojatiellä punaista päin ajaneen bussin töytäisemänä. Nelisen vuotta myöhemmin samaisella kadulla kuoli – niin ikään suojatiellä – katua ylittänyt yhdeksänvuotias tyttö. Hän oli ylittämässä katua suojatien edessä seisovan auton editse vihreän jalankulkuvalon palaessa. Seisahtuneen auton pysähtymättä ohittanut, punaista päin ajanut auto törmäsi tyttöön.
Ensimmäinen onnettomuuksista on painunut mieleeni valokuvan tavoin. Ohitin sattumalta onnettomuuspaikan juuri ambulanssin saavuttua. Surullinen muisto.
Liikennesääntöjen noudattaminen tulisi iskostaa jokaisen tajuntaan jo lapsuudessa. Ensi tuntuman liikenteessä käyttäytymisestä
nykylapsi, tuleva autoilija, saa usein istuessaan vanhempansa kyydissä auton takapenkillä.
Olemmeko me
perheautoilijat olleet lapsillemme ja lapsenlapsillemme aina hyviä esikuvia vaikkapa automme edessä hidastelevaa autoilijaa arvioidessamme? Entä olemmeko koskaan kävelleet lastemme nähden suojatiellä päin punaista jne.? Olemmeko tiedostaneet sen, että aikuisen asenteet saattavat heijastua lapsen käyttäytymiseen kauas tulevaisuuteen? Siinä on meille mietittävää.
Aikuisiän asenteet – oikeat sekä väärät – alkavat juurtua jo varhaislapsuudessa. Mielestäni liikenneopetuksen tulisi kuulua opetusohjelmaan jo alakoulusta alkaen silläkin uhalla, että samalle tontille on tyrkyllä runsaasti myös muita oppiaineita. Olemmehan me kaikki koko elämämme mukana tosielämän liikennepelissä.
Juuri koulunsa aloittanut lapsi omaksuu oikeat liikenneasenteet taatusti vaivattomammin kuin itsenäisyytensä rajoja kokeileva murrosikäinen nuori. Myönteisen pitkäjännitteisen asennekasvatuksen tulokset ovat, niin uskon, aikanaan selvästi paremmat kuin pelkkien rangaistusten käyttö. On tärkeää, että
liikennekasvatus aloitetaan riittävän ajoissa.
Millaisia keinoja tarvitaan suojatieonnettomuuksien välttämiseksi? Ensi reaktiot onnettomuuden jälkeen ovat aina rajuja. Vaaditaan kovia rangaistuksia ja jopa liikenteen toimivuuden kannalta kestämättömiä järjestelyjä.
Asennevammaisten autoilijoiden lisäksi suojatieonnettomuuteen voi kuitenkin joutua tahattomasti myös tunnollinen kuljettaja, kokenutkin, esimerkiksi inhimillisen erehdyksen seurauksena.
Varttuneimmat muistavat legendaarisen musiikkimies Georg Malmstenin Lasten liikennelaulun, joka tarttuvin sävelin opasti kadun ylityksessä käyttämään suojatietä, mutta kehotti samalla ennen suojatielle astumista varmistamaan ylityksen turvallisuuden.
Liikennemäärät ovat monikymmenkertaistuneet runsaassa viidessäkymmenessä vuodessa. Niinpä Lasten Liikennelaulussa on yhä enemmän itua. "Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä."