Suojatie-nimitys on harhaanjohtava. Liikenneturvan tilastot kertovat, että Suomen liikenteessä menehtyy vuosittain noin 50 jalankulkijaa, joista lähes joka kolmas (!) suojatiellä. Autoliiton julkistama tutkimus osoittaa, että myös muiden Euroopan maiden suojatieturvallisuudessa on paljon parantamista. Mantereemme suojateillä kuolee liki 2 000 jalankulkijaa vuodessa.
Suomen tieliikennelainsäädännössä suojatie määritellään jalankulkijoiden käytettäväksi tarkoitettua ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen suunniteltua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa (TLL 2 §). Valitettavasti suojateiden merkintäkäytäntö on varsin kirjava.
Suojateiden toteuttamisessa ja ylläpidossa tarvitaankin kovan luokan ryhtiliike. Suojatiestä kertovia liikennemerkkejä puuttuu tai niiden kunto on kelvoton. Myös suojatien tiemerkintöjen – tiedättehän ne leveät valkoiset viivat – kunto on usein rempallaan.
Vaikuttaa siltä, että kerran merkitty suojatie saa sen jälkeen olla ikuisesti omissa oloissaan. Merkkien hoito ja korjaaminen ovat ilmeisesti kustannuskysymys, jolloin liikenneturvallisuus joutuu väistymään.
Suojatien vaaroista keskusteltaessa unohdetaan helposti "toisenlainen" vaaratekijä. Valkoiset tiemerkinnät ovat sateessa ja ennen muuta loskassa sekä talven pakkasissa usein todella liukkaita, mikä altistaa jalankulkijat kaatumisonnettomuuksille.
____
Ongelmallisia ovat lisäksi sellaiset liikennevaloin varustetut suojatiet, joissa jalankulkija on jäänyt lapsipuolen asemaan. Perusesimerkkinä huonosta toteutuksesta voidaan pitää järjestelyä, joka sallii katua ylittävän jalankulkijan ja takaoikealta tulevan ajoneuvon reittien risteämisen. Molemmille palaa samanaikaisesti vihreä valo. Autoilijan velvollisuus on väistää jalankulkijaa, mutta vaara on silti ilmeinen.
Risteysten suunnittelussa tulee ehdottomasti ottaa huomioon kaikkien liikenteessä mukana olevien tarpeet. Paras keino on varata jokaiselle osapuolelle oma risteyksen ylitysvaihe. Se lisää merkittävästi turvallisuutta. Ainakin toistaiseksi täysin vaiheistettuja risteyksiä on liian vähän.
On helppo olettaa, että EU:n myötä kaikenlaiset säännökset – myös liikennettä koskevat – ovat kokolailla yhdenmukaiset. Luulo ei tässäkään asiassa ole tiedon väärti. Yksilöllisyys kukoistaa liiankin kanssa. Kansainvälinen autoliitto, FIA, on saanut sekamelskasta tarpeekseen ja vaatii yhteneviä suojateiden vähimmäisnormeja. Hyvä alku.
P.S.
Muistutus: Me autoilijat olemme päivittäin myös jalankulkijoita.