Jaa

16.2.2010 8:29:04

Neliveto on yliveto

Kuluvana runsaslumisena talvena autoilijat ovat joutuneet ennakoimaan totuttua huolellisemmin perillepääsynsä. Myös pysäköintipaikan valinnassa on oltava tarkka. Moni on pitkästä aikaa joutunut lapiohommiin myös taajamissa, kun auto on jäänyt jumiin aurausvallien taakse. Lisäongelma on se, että vähälumisten talvien seurauksena lapio puuttuu useimpien autojen tavaratilasta.

Neliveto on noussut kuluvana talvena arvoon arvaamattomaan. Voi sitä nelivetoisen auton kuljettajan (vahingon)ilon määrää, kun hän lähtee ajokillaan vaikeuksitta kadun laidasta kaksivetoiskuskin kaivaessa paita märkänä autoaan lumikasan takaa.

Perheautoilijat kiinnostuivat muutama vuosi sitten nelivetoisista, kun markkinoille ilmestyi pitkälti oikeata maastoautoa muistuttavia, mutta tavalliseen arkikäyttöön suunniteltuja kaupunkimaastureita. Ne ovatkin kova sana esimerkiksi huonokuntoisella mökkitiellä, vaikka eivät raakaan maastomöyrimiseen sovellukaan.

Muutama automerkki on valmistanut jo vuosia nelivetoisia versioita tutunnäköisistä henkilöautoista, mutta vasta viime aikoina autoilijat ovat alkaneet lämmetä niille. Markkinoille on tullut lisäksi monia maastureiden ja henkilöautojen hyviä ominaisuuksia yhdistäviä ns. crossover-malleja. Tarjonta on monipuolistunut nopeasti.

Nelivetoisen perheauton käyttö ei vaadi mitään erityiskikkoja. Neliveto kytkeytyy automaattisesti kelin niin vaatiessa. Useimmat "jokapyörävetoiset" perheautot ovat normaaliajossa kaksivetoisia, mutta jo pienenpieni vetävien pyörien luisto saa nelivedon kytkeytymään – useimmiten kuljettajan huomaamatta. Elektroniikka huolehtii voiman jakaantumisesta akselistojen ja pyörien välillä. Kuljettajalta ei vaadita minkäänlaista vipujen vääntämistä tai nappuloiden painamista. Kulku vain jatkuu myös huonossa kelissä.

Nelivedon lyömätön etu verrattuna etu- tai takavetoiseen autoon on ylivertainen selviytymiskyky. Liikkeellelähtö liukkaasta risteyksestä tai lumisesta ylämäestä sujuu miltei kesäiseen tyyliin. Lisäksi nelivetoisen eteneminen huonoissa keliolosuhteissa on omaa luokkaansa. On kuitenkin muistettava, että myös nelivetoisen pysähtymismatka riippuu kelistä.

Neliveto säästää kuljettajan monilta harmeilta ja turhalta sydämentykytykseltä erityisesti Suomen talvessa. Vastaavaan kaksivetoiseen malliin verrattuna nelivetoisen hieman suuremmalle hankintahinnalle ja muutaman desin suuremmalle kulutukselle on helppo löytää perustelut.

P.S.

Mielestäni nelivedon etuja ei ole riittävästi ymmärretty vaativissa olosuhteissa toimivia postin jakeluautoja valittaessa. Tunnen tapauksia, joissa jakelijan usko perillepääsyyn on loppunut ja postilähetykset ovat jääneet toimittamatta ajoissa perille.

Miksi maaseudulla toimivat ambulanssit eivät ole nelivetoisia? Yksin hinta ei riitä perusteeksi, kun panoksena on kansalaisten turvallisuus, jopa elämä.
 

Plus 18
Minus 0

Kommentit:

Kommentit: 1 - 6 / 6 Sivu: 1 / 1 1
Maastoautoilija | 16.2.2010 14:47
Täällä on hiljaista, kuten aina. Siksi hiukan avausta keskustelun pohjaksi ja siivittämään kommentointia. Käyttäjien, käännynnäisten ja jopa myyjien mielipiteet kiinnostavat kovasti, puolesta ja vastaan. Itse olen huomannut, että normiperheautolla pärjää joka paikassa jonne "yhteiskunnan/kiinteistö-palvelut" ja oma hauis ulottuu kuin myös sen, että maastossa ajetaan maastoautolla tai hukka perii.

”Voi sitä nelivetoisen auton kuljettajan (vahingon)ilon määrää, kun hän lähtee ajokillaan vaikeuksitta kadun laidasta kaksivetoiskuskin kaivaessa paita märkänä autoaan lumikasan takaa”

Itse autan ja tiedän muidenkin auttavan maastoautollaan kanssa autoilijoita, jotka omaa syytään tai luonnon vuoksi ovat pulassa.

”Perheautoilijat kiinnostuivat muutama vuosi sitten nelivetoisista, kun markkinoille ilmestyi pitkälti oikeata maastoautoa muistuttavia, mutta tavalliseen arkikäyttöön suunniteltuja kaupunkimaastureita. Ne ovatkin kova sana esimerkiksi huonokuntoisella mökkitiellä, vaikka eivät raakaan maastomöyrimiseen sovellukaan”

Moni perhe on ajanut maastoautolla jo vuosikymmeniä sen tarjoamien hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi. Puhun siis oikeista maastoautoista, joita ei enää oikeastaan edes valmisteta kuluttajille. Olisin hyvin varovainen siinä miten rinnastan Citymaasturin ja maastoauton, myös haasteellinen tie on aika suhteellinen käsite ja tosiaan Citymaasturilla ei ole mitään asiaan maastoon, sinne mennään maastoautolla (jos sellaisen olet pitänyt ajossa).

”Muutama automerkki on valmistanut jo vuosia nelivetoisia versioita tutunnäköisistä henkilöautoista, mutta vasta viime aikoina autoilijat ovat alkaneet lämmetä niille”

Nämä market pull ja technology/industry push seikat olisi mielenkiintoista saada auki eli siis tuoda ne ajavat voimat esille kunnolla.

”Markkinoille on tullut lisäksi monia maastureiden ja henkilöautojen hyviä ominaisuuksia yhdistäviä ns. crossover-malleja”

Olen kuullut myös sanonnan ” huonot ja huonot puolet”.

”Nelivetoisen perheauton käyttö ei vaadi mitään erityiskikkoja. Neliveto kytkeytyy automaattisesti kelin niin vaatiessa. Kuljettajalta ei vaadita minkäänlaista vipujen vääntämistä tai nappuloiden painamista”

Totta, mutta oikeassa maastoautossa tämä on katastrofi.

”Nelivedon lyömätön etu verrattuna etu- tai takavetoiseen autoon on ylivertainen selviytymiskyky”

Citymaasturin kohdalla aika suhteellista ja luotettavuus voi syödä tuon selviytymiskyvyn helposti.

”On kuitenkin muistettava, että myös nelivetoisen pysähtymismatka riippuu kelistä”

..riippuu ratin ja penkin välistä.

”Vastaavaan kaksivetoiseen malliin verrattuna nelivetoisen hieman suuremmalle hankintahinnalle ja muutaman desin suuremmalle kulutukselle on helppo löytää perustelut”

Perusteluista olisi kiva saada tutkimustietoa, kuten kysynnän/tarjonnan ajavista voimista (talvi, arvonlisä, turvallisuus, korkea ajoasento, näyttävyys jne). Aidon maastoauton ja Citymaasturin kohdalla perustavanlaatuiset erot ovat selviö.

”Mielestäni nelivedon etuja ei ole riittävästi ymmärretty vaativissa olosuhteissa toimivia postin jakeluautoja valittaessa. Tunnen tapauksia, joissa jakelijan usko perillepääsyyn on loppunut ja postilähetykset ovat jääneet toimittamatta ajoissa perille. Miksi maaseudulla toimivat ambulanssit eivät ole nelivetoisia? Yksin hinta ei riitä perusteeksi, kun panoksena on kansalaisten turvallisuus, jopa elämä”

Sähköiset ambulanssitkin?
Juha Tolvanen | 16.2.2010 19:50
Odotinkin kirjoitustasi. Kiitos siitä.
Mielestäni oikealla maasturilla ja citymaasturilla/kaupunkimaasturilla/crossoverilla/nelivetofarmarilla yms. on erittäin selkeä ero. Niitä ei tietenkään pidä/saa sekoittaa keskenään. Kuitenkin jo em. "mukamaasturit" ja ilman kuljettajan toimenpiteitä kytkeytyvällä, avustavalla nelivedolla varustetut autot tuovat tavalliselle, tosimaasturiin vihkiytymättömälle autoilijalle merkittävän lisäavun monista talven ongelmatilanteista selvitymiseen. Useimmat autoilijat haluavat joka tapauksessa ajaa tavallisenoloisella autolla, vaikka niiden maasto-ominaisuudet eivät yllä läheskään oikeiden maastureiden tasolle. Moiset autoilijat eivät etsi autonsa äärimmäisiä ominaisuuksia. He haluavat ainoastaan selvitä harmeitta jokapäiväisistä ajorupeamistaan.
- Vekkuli heitto tuo "sähköinen ambulanssi". Sähköauto ei - kuten tiedätkin - ole vielä kypsä (laajaan) yleiskäyttöön lyhyen toimintasäteensä ja lähes olemattoman latausverkoston vuoksi. Polttomoottori on vielä pitkään kova sana.
City-maasturilla kulkija | 18.2.2010 19:17
Nyt aletaan olla jo asiassa oikealla tolalla. On se kulkuneuvo maastoauto, citymaasturi tai farmariauto tai sedan tai mopoauto, sen täytyisi tarjota omistajalleen sen kuljetusominaisuuden minkä kukin kokee tarvitsevan. Yleensä kuitenkin on niin, että pienikin maastoajo, sorateidenkäyttö tai lumessaajo puoltaa nelivedon käyttöä. Toinen asia on kun liikutaan paljon syrjäkylillä, auraamattomilla teillä ja pahan kelirikon aikana. Olisi perusteltua, että juuri pelastuspuolenajoneuvoilla olisi tälläiset hývin maastossa etenevät ajoneuvot.
Itselläni on ollut henkilöautoja, Farmareita, maasturi ja nyt citymaasturi. Ajot ovat sellaisia, että farmariauton muovipuskereita ja pohjapahveja keräiltiin toistuvasti. Tiet sellaisia että öljypohja puhkesi. Maasturi oli tehokas, kuitenkin sitä olen useiten joutunut vetämään. Nyt on käytössäni citymaasturi, hyvä, tehokas ajettava. Kulutus ja käyttövoimavero on myös selvästi maasturia alempia. Henkilöautoon tuskin enää koskaan palaan.
jussi | 19.2.2010 9:38
Minulla on molemmat, maasturi kaikilla lukoilla, alennusvaihteella ja kytkettävällä nelivedolla. Sitten on Audi a3 nelivetoisena.

Joskus kun Audi oli huollossa ja sain sijalle vastaavan etuvetoisena, mietin että laina-autossa on vika kun ei liiku liukkaasta risteyksestä. Häkellyttävä ero vaikka on kymmenien vuosien kokemus 2-vetoisistakin.

Se maasturi on työkone, veneilyhommiin ja jos jäille uskaltaa niin tiettömään kinokseen mökille. Hyvä peli paikassaan. Rankaisuverot tuntuvat epäreiluilta kun ajokilometrejä ei juurikaan tule. No, sehän se on autoilijan osa.

Nelivedosta puhutaan varovasti koska tasapäisessä yhteiskunnassa kenenkään asiat eivät saisi olla parhain päin. Nykyiset nelivedot toimivat luotettavasti ja hyödyttävät oikeasti liikkumista mutta sitä ei saa sanoa.
Ajattelija Antsu | 19.2.2010 10:09
Kyllähän neliveto on hyvä, mutta antaa monille väärän turvallisuuden tunteen nopeuksien suhteen. Nelivetoinen kun irtoaa kitkasta niin mitään ei ole tehtävissä, sillä nopeus on siinä vaiheessa sitä luokkaa, että hallelujaa. Etu/takavetoinen varoittaa pienellä luistolla liukkaudesta. Turvallinen huonoissa keleissä kun muistaa noudattaa liikennesääntöjä(nopeudet).
Kuhmoisissa kuollaan | 28.1.2012 11:03
Ambulanssiseikka totta, viimeksi eilen ei ambulanssi täällä syrjäseudulla meinannut päästä perille kun ei ollut neliveto. Piruparoilla oli vielä huonot renkaat. Näin Kuhmoisissa!!
: *
: *
Tarkistusluku
=
RSS Kommentit RSS2-syötteenä

Tolvasen autopäiväkirja

Juha Tolvanen on auto- ja liikennetoimittaja. Hänellä on vuosikymmenien kokemus autoilusta, 
autoista ja liikenteestä.

...

Mercedes-Benz SLK

Citroen