Ei, en pyri jääräpäisesti muuttamaan käsitystäsi automaattivaihteiston ja käsikäyttöisen vaihteiston välisestä paremmuudesta. Tuon tässä kuitenkin esiin muutaman seikan, joita ehkä et ole tullut ajatelleeksi.

Me olemme vuosikymmenien ajan tottuneet liikkumaan käsivalintaisella vaihteistolla varustetulla autolla. Olemme jo autokoulussa opetelleet kytkinpolkimen käytön ja vaihtamisen, kiihdyttämisen ja moottorijarrutuksen. Olemme harjaantuneet korvakuulolta arvioimaan, milloin on syytä vaihtaa isommalle vaihteelle. Liian alhaisen käyntinopeuden olemme oppineet aistimaan viimeistään moottorin jurinasta ja värinöistä.

Alun perin urheiluautoista tutun, yleisesti kierroslukumittarina tunnetun käyntinopeusmittarin tulo perheautojen kojelautaan on helpottanut oikean vaihteen valintaa. Nykyinen pieneen polttonesteenkulutukseen ja alhaisiin päästöihin pyrkiminen on tuonut yhä useampaan käsikäyttöisellä vaihteistolla varustettuun uutuusmalliin edullisesta vaihtamisajankohdasta muistuttavat merkkivalot.

Kaikki autoilijat eivät kuitenkaan pidä vaihtamisesta. He kokevat vaihteenvalitsimen käytön hankalaksi erityisesti kaupunkiajossa. Heille vaihdetangon jatkuva siirtely ei ole itsetarkoitus eikä "urheilullisuuden" ilmentymä, vaan jatkuva rasite.

Ongelman ratkaisu on helppo. Käsivaihteiston vaivalloisuudesta pääsee kerralla eroon hankkimalla automaattivaihteisen auton. Monelle käsivaihteiston kanssa tuskailevalle kynnys siirtyä automaattivaihteistoon on kuitenkin yllättävän korkea.

Syy lienee takavuosina yleinen käsitys automaattivaihteisten autojen suuresta polttonesteenkulutuksesta ja talvikäytön hankaluuksista. Niinpä moni autoilija tuskailee edelleen vaihtamisen ja kytkinpolkimen käytön kanssa ja näkee esimerkiksi mäkilähdön pahana peikkona – kuten aina ennenkin.

Nykyaikaiset automaattivaihteistot ovat erittäin helppokäyttöisiä. Ei muuta kuin valitsin ajoasentoon ja menoksi – vaikka Hangosta Nuorgamiin. Järjestelmä huolehtii sopivimman välityksen valinnasta joka ajotilanteeseen, jolloin kuljettaja voi keskittyä oleelliseen, liikenteen ja ajo-olosuhteiden seuraamiseen.

Perinteiset, ns. momentinmuuntimella varustetut automaattivaihteistot ovat kehittyneet nopeasti. Niiden kiinteäksi lukittuva voimansiirto on pudottanut kulutusta merkittävästi. Takavuosien kolmivaihteisten automaattivaihteistojen tilalle ovat tulleet viisi-, kuusi-, seitsemän- ja jopa kahdeksanvaihteiset ratkaisut, mikä takaa sopivimman ja taloudellisimman välityssuhteen tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Esimerkiksi perinteisen automaattivaihteiston tavoin käytettävät (ei kytkinpoljinta) kaksoiskytkimellä varustetut ns. suorakytkentävaihteistot yhdistävät automaattivaihteiston vaivattomuuden ja käsikäyttöisen vaihteiston taloudellisuuden. Käytännön ajossa em. vaihteistolla varustettujen autojen kulutus on jopa käsivaihteisen auton vastaavia lukemia pienempi. Automatiikka näet valitsee aina järkevimmän vaihteen.

Kiinnostavia vaihtoehtoja ovat myös niin ikään automaattisesti toimivat, jatkuvasti välityssuhdetta muuttavat CVT-vaihteistot. Myös niiden etuihin kuuluu hyvä polttonestetalous.

Mutta vielä muutama sana itse perusasiasta, automaattivaihteiston järkevyydestä: Mielestäni vaihteiden valinta on järkevää jättää automatiikan huoleksi. Yhä kiivasrytmisemmässä liikenteessä automaattivaihteisto vapauttaa kuljettajan kapasiteettia, mikä lisää turvallisuutta.

Katkonaisessa työmatkaliikenteen ruuhka-ajossa automaatti säästää päivittäin jopa sadoilta kytkimen polkaisuilta ja vaihtamisilta. Ja ne paljon pelätyt mäkilähdötkin sujuvat kuin leikki.