(asunto) Tähän asti vanhaan taloon rakennetun hissin kustannukset on jaettu lähtökohtaisesti vastikeperusteisesti, elleivät kaikki osakkaat ole yksimielisesti muuta sopineet. Yleensä vastikeperusteen käyttö tarkoittaa, että osakkaan maksuosuus määräytyy hänen asuntonsa neliömäärän tai osakeluvun mukaan.
Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan hissikustannukset jyvitetään siten, että yläkerrosten osakkaat maksavat niistä enemmän kuin alakerrosten osakkaat. ”Tällaisesta kustannustenjaosta päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä”, Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen kertoo.
Kustannusten jyvityslaskenta on maallikolle tiedettä ja vaatii perehtyneisyyttä myös ammatti-isännöitsijältä. Jyvitystä varten kullekin kerrokselle lasketaan oma kustannuskertoimensa, joka riippuu muun muassa talon kerrosmäärästä, pääsisäänkäynnin sijaintikerroksesta sekä siitä, pysähtyykö hissi samalle tasanteelle, jossa asunnon sisäänkäynti on, vai esimerkiksi puolen kerroksen päähän. Kustannuskerroin kerrotaan vastikeperusteella.
Jyvitys merkitsee huomattavaa eroa ala- ja yläkerrosten osakkaiden kustannusosuuksiin. Ykköskerroksenkin osakkaat joutuvat silti maksamaan hissistä.
Uusi laki voi joskus helpottaa erityyppisistä rakennuksista koostuvien yhtiöiden hissipäätöksiä.
Jos yhtiössä on esimerkiksi sekä kerrostaloja että rivitaloja, yhtiökokous voi päättää enemmistöllä hissin rakentamisesta ja vapauttaa rivitalo-osakkaat kokonaan hissin rakentamiskustannuksista. Edellytyksenä on, että myös kerrostalojen osakkaiden enemmistö on yhtiökokouksessa hissien kannalla. Samalla enemmistö päättää kustannustenjaosta edellä kerrottujen kertoimien mukaan.
Sama koskee yhtiötä, jossa on vanhastaan sekä hissillisiä että hissittömiä rappuja. Jos hissittömien rappujen osakkaat haluavat hissin, yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä kustannukset jaetaan vain näiden rappujen osakkaiden kesken. Myös tulevien hissirappujen enemmistö tarvitaan päätöksen tueksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että hissittömien rappujen osakkaat ovat siihen asti olleet mukana maksamassa vanhoja hissejä.
Asunto-osakeyhtiölain säännökset hissikustannusten jaosta koskevat vähintään kolmikerroksisia taloja ja vain jälkiasennushissejä, eivät vanhan hissin korjausta. Laki tulee voimaan 1.7.2010, mutta uuden lain mukaisia hissipäätöksiä voidaan tehdä yhtiökokouksissa jo ennen sitä.
Hissipykälää hierottiin lainvalmistelussa erittäin pitkään ja perusteellisesti. ”Se oli koko lain haasteellisin säännös”, Anu Kärkkäinen sanoo.
Hänen mukaansa pykälässä on vielä pieni tulkinnanvaraisuus. Siitä ei yksiselitteisesti esimerkiksi selviä, voidaanko katutason liiketilat vapauttaa hissikustannuksista. Usein liikehuoneistoista kuitenkin maksetaan jo ennestään jopa kaksinkertaista yhtiövastiketta asuinhuoneistoihin verrattuna.
Avustuksilla jopa yli puolet hinnasta
Hissi on hintava investointi, mutta paljon siedettävämmiltä kustannukset näyttävät, kun otetaan huomioon avustukset.
Valtio (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) myöntää hissin rakentamiseen avustusta 50 prosenttia kustannuksista. Monet kunnat myöntävät lisäksi omia avustuksiaan 5-15 prosenttia kustannuksista.
Yleensä taloyhtiö siis maksaa itse vain 35-50 prosenttia hissihankkeen kustannuksista. Avustuksia saa niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin hissin rakentamisesta aiheutuviin muutostöihinkin.
Kun vanhaan taloon rakennetaan, kustannuksissa pitää varautua yllätyksiin. Eteen saattaa tulla vaikka putkilinja, jota ei näy piirustuksissa. Ara on suhtautunut ymmärtäväisesti tämäntapaisiin yllättäviin lisäkustannuksiin.
Valtion avustuksella on jatkuva hakuaika. Kuntien avustuksissa saattaa olla omia hakuaikojaan.
Hissihankkeesta taloyhtiön kontolle jäävä osuus on perinteisesti jaettu osakkaiden maksettavaksi asunnon neliömäärän mukaan. Kaikkien osakkaiden yksimielisellä päätöksellä kustannukset on voitu jakaa toisinkin.
Heinäkuun alusta voimaan astuva uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo lisää mahdollisuuksia päättää kustannusten jaosta enemmistöpäätöksellä.
Ulla Simola
Artikkeli Meillä mennään jo hissillä on luettavissa kokonaan Taloustaidon näköislehdestä 2/2010. Näköislehteen pääset Taloustaito.fi:n etusivulta.
Lue myös: Taloyhtiöt, ajoissa liikkeelle!
Kuva: Istockphoto.com