Auto ja verot

7.4.2010

Työntekijän ja työnantajan yhteinen työsuhdeauto?

(verot) Mitä tehdä, kun työnantaja hankkisi 30 000 euron työsuhdeauton, mutta unelma-autossa on 40 000 euron hintalappu? Voiko työntekijä ostaa neljänneksen työsuhdeautosta? Miten siihen suhtautuu verottaja?

Autoedusta on kyse, jos työntekijä tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa.autojono

Jos työnantaja osallistuu työntekijän omistaman auton kustannuksiin, kyse on ensisijaisesti työntekijän palkasta. Käytännössä työnantajan maksuosuudesta voidaan kirjata kilometrikorvausta vastaava osa verovapaaksi matkakustannusten korvaukseksi. Verovapaan kilometrikorvauksen on perustuttava matkalaskuun, ajopäiväkirjaan tai vastaavaan selvitykseen.

Verovapaan korvauksen enimmäismäärä on 45 senttiä kilometriltä vuosien 2009 ja 2010 verotuksessa.

Autoedun arvo

Verohallinto antaa vuosittain päätöksen luontoisetujen laskentaperusteista. Autoedun arvo määräytyy kahdesta osasta. Tietty prosenttiosuus kyseisen auton hinnasta uutena muodostaa perusarvon. Perusarvoon lisätään juoksevien kulujen perusteella laskettu kilometrikohtainen arvo tai keskimääräistä käyttöä vastaava euromäärä.

Perusarvo kattaa auton pääomakulun eli poiston ja hankintaan sidotulle pääomalle laskettavan korkomenetyksen, autovakuutuksen, liikennevakuutuksen ja ajoneuvoveron. Auton hinta, josta perusarvo lasketaan, on maahantuojan ilmoittama auton käyttöönottokuukauden alun yleinen suositushinta, josta vähennetään 3 400 euroa. Tämä ns. uushankintahinta on aina sama, siitä riippumatta, millä hinnalla auto on ostettu ja kuinka vanha se on ollut ostettaessa.

Auton uushankintahintaan lisätään lisävarusteet, joiden arvo ylittää 850 euroa. Perusarvo on vuonna 2010 auton iästä riippuen kuukaudessa 1,4 %, 1,2 % tai 0,9 % auton uushankintahinnasta.

Perusarvoon lisättävä kuukausikohtainen tai kilometrikohtainen kulutusta vastaava osa on samansuuruinen auton hankintahinnasta riippumatta. Perusarvoon lisättävä osa kattaa ajon mukaisesti lisääntyvät kulut, kuten huollot, voiteluaineet, renkaat ja vapaassa autoedussa lisäksi polttoaineen.

Korjausten lisääntymisen vuoksi kuukausikohtainen euromäärä kasvaa auton vanhetessa, kun taas auton arvoa kuvaava perusarvo alenee kolmen ja kuuden käyttövuoden jälkeen.

Verohallinnon kanta

Verohallinto on 23.2.2009 antamassaan ohjeessa ottanut kantaa autoedun laskemiseen, kun työntekijä on osallistunut työsuhdeauton hankintaan, mutta työnantaja vastaa vuosikuluista kokonaan.

Verohallinnon ohjeen mukaan auton uushankintahinta lasketaan työnantajan maksuosuuden perusteella. Jos siitä arvosta laskettaisiin tavalliseen tapaan perusarvo käyttäen normaaleja prosenttiosuuksia, tulisivat auton vakuutukset ja ajoneuvovero otetuksi huomioon liian alhaisina. Siksi Verohallinnon ohjeen mukaan tällaisen luontoisetuauton perusarvo on laskettava todellisten kulujen mukaan.

Auton uushankintahinta lasketaan niin, että auton käyttöönottokuukauden suositushinnasta vähennetään työntekijän osuus ja 3 400 euroa. Arvon aleneminen on Verohallinnon käsityksen mukaan 17 % vuodessa. Korkokantana käytetään valtiovarainministeriön vuosittain vahvistamaa peruskorkoa. Peruskorko on 1,25 % puolivuotiskaudella 1.1.-30.6.2010. Vakuutukset ja ajoneuvovero otetaan huomioon todellisen suuruisina.

Näin lasketusta todellisesta kustannuksesta otetaan arvioitu työajojen osuus 18/25 osaa. Saatu euromäärä alennetaan lähimpään täyteen kymmeneen euroon.

ESIMERKKILASKELMA: Auton suositushinta käyttöönottokuukauden (2/2010) alussa 41 400 euroa. Työntekijä maksaa auton ostohinnasta 10 000 euroa.

Työnantajan maksama osa ostohinnasta 31 400 e
- vakiovähennys 3 400 e
= uushankintahinta 28 000 e

Laskelma edun arvosta:

Poisto 17 % 4 760 e
Korko 1,25 % 350 e
Autovakuutus (täyskasko) 590 e
Liikennevakuutus 350 e
Ajoneuvovero 128 e
Peruskulut vuodessa 6 178 e
Yksityisajojen osuus vuodessa 18/25 4 448,16 e
Yksityisajojen osuus kuukaudessa 370,68 e
Perusarvo pyöristettynä 370 e
Luontoisetu kuukaudessa: (vapaa autoetu) 370 e (perusarvo) + 270 e (kulutusosa) 640 e

Jos työntekijä olisi tyytynyt 31 400 euron hintaiseen, työnantajan kokonaan maksamaan autoon, olisi auton luontoisetuarvo 660 euroa kuukaudessa. Jos taas työnantaja maksaisi työntekijän haluaman, kalliimman uuden auton kokonaan, olisi vapaan autoedun verotusarvo 800 euroa kuukaudessa.

Seuraavat vuodet

Verohallinto on ohjeessaan ottanut kantaa vain uuden auton ensimmäisen vuoden verotusarvoon. Miten autoedun arvo lasketaan seuraavana vuonna? Verohallinto laskee luontoisetupäätöksen prosenttikertoimen joka vuosi erikseen, joten ilmeisesti korot, vakuutukset ja verot pitäisi laskea joka vuosi sen vuoden tiedoilla.

Yleensä autovakuutuksen maksut ovat vanhemmasta autosta pienemmät kuin uudesta autosta.

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puoleksi vuodeksi kerrallaan, joten ilmeisesti sen muutos pitäisi ottaa huomioon ja laskea verotusarvo erikseen syksyä ja kevättä varten. Maaliskuusta 2011 lähtien ajoneuvovero määräytyy auton päästöjen mukaan. Modernilla autolla voi jatkossa selvitä nykyistä 128 euron vuotuista veroa halvemmalla.

rattiVerohallinnon ohjeessa toisen ja sitä seuraavien vuosien verotusarvon laskemisesta todetaan vain, että ikäryhmän B eli yli kolme vuotta käytettyjen autojen verotusarvoa laskettaessa korko puolitetaan.

Mielestäni se ei vastaa normaalitapauksessa käytettävän prosentin alenemista 1,4 prosentista 1,2 prosenttiin. Alenema on 14,3 %. Jos yllä olevan esimerkkilaskelman korko puolitetaan, alenee autoedun verotusarvo vain kympillä eli 2,7 %. Mielestäni myös laskennallista poistoa pitäisi tarkistaa siirryttäessä ikäryhmästä toiseen. Perusteltua olisi laskea poisto ja korko auton käyvälle arvolle viimeistään kolmannesta käyttövuodesta lukien.

Yhteinen leasing-auto

Verohallituksen ohjeen mukaan työntekijän työnantajalle luontoisedusta maksama korvaus alentaa luontoisedun verotusarvoa. Jos korvaus on luontoisedun verotusarvon suuruinen, ei etuudesta jää verotettavaa tuloa, mutta etu on kuitenkin ilmoitettava työnantajan vuosi-ilmoituksella. Tällainen menettely on tavanomainen, kun on kysymys työsuhdeasunnosta tai lounasedusta.

Jos työntekijä maksaa jollekin muulle korvausta luontoisedusta, ei maksulla ole vaikutusta luontoisedun arvoon. Jos työntekijä maksaa vakuutusyhtiölle suoraan autovakuutuksen, ei maksulla ole vaikutusta hänen autoetunsa verotusarvoon, mutta jos hän maksaa vakuutusmaksun verran työnantajalle, vähennetään maksuosuus hänen luontoisetunsa verotusarvosta.

Jos työnantaja hankkii luontoisetuautot leasing-sopimuksella, voi työntekijä saada normeja paremman auton käyttöönsä suostumalla maksamaan normaaliauton ja unelma-auton leasing-maksujen erotuksen. Mielestäni silloin verokohtelu on selvä. Työntekijän työnantajalle maksama rahamäärä vähennetään luontoisedun arvosta. Työntekijän ei missään tapauksessa kannata maksaa osuuttaan leasing-maksuista suoraan rahoitusyhtiölle.

Tuunattu työsuhdeauto

Työsuhdeautoon hankitut lisävarusteet korottavat auton uushankintahintaa 850 euroa ylittävältä osalta.
Lisävarusteeksi ei lueta autopuhelinta eikä tavanomaisia talvipyöriä. Sillä ei ole merkitystä, hankitaanko lisävarusteet ns. tehdasvarusteina vai asennetaanko ne käyttöön otettuun autoon. Tehdasvarusteet, jotka ovat autossa jo sitä ensi kertaa rekisteröitäessä, otetaan tosin huomioon autoveroa laskettaessa ja niille voi siten kertyä ylimääräistä arvoa.

Jos autoon laitetaan jälkeenpäin viritysosia, vetokoukkua tai taakkatelinettä, ne lisätään hankintakuukaudesta lähtien uushankintahintaan. Lisäys on lisävarusteen osto- ja asennushinta. Lisävarusteista saa vähentää 850 euroa vain kerran, joten jos jo uudessa autossa oli lisävarusteena metalliväri, tummennetut lasit, lohkolämmitin ja vastaavaa, myöhemmin ostetut lisävarusteet korottavat todennäköisesti verotusarvoa koko määrällä. Silläkään ei ole väliä, onko aikaisemmat lisävarusteet asentanut sama vai edellinen omistaja.

Rikkoutuneen vanhan osan uusiminen ei tietenkään ole lisävaruste. Selvästi aikaisempaa paremman radion hankkiminen rikkoutuneen vakiovarusteen tilalle on lisävaruste. Aivan kuten ns. tehdasvarusteiden hinnoissa on otettu huomioon säästö vakio-osan arvosta, mielestäni verotusarvoon ei voida lisätä muuta kuin vakiovarusteen ja hankitun paremman varusteen arvoero. Asennuskuluja ei tietenkään voida ottaa huomioon, jos kyse on vanhan korjaamisesta.

Työnantajan työsuhdeautoon hankkima navigaattori on lisävaruste. Jos työntekijä käyttää työnantajan autossa itse ostamaansa navigaattoria, ei se tietenkään vaikuta autoedun arvoon.liikennevalot

Kysymys on hankalampi, jos työntekijä kustantaa lisävarusteita, jotka kiinnitetään kiinteästi autoon tai ovat merkki- ja mallikohtaisia. Ne jäävät yleensä osaksi autoa ja siten työnantajan omaisuudeksi.

Tällaisia voisivat olla esimerkiksi mukavuusvarusteet, kuten moottorilämmitin, ilmastointi, sähkötoimiset penkit ja vastaavat. Kun ne sisältyvät auton ostohintaan eli ovat ns. tehdasvarusteita, pitänee autoedun arvo laskea, kuten edellä on esitetty yhdessä ostetun auton osalta.

Jos työnantaja ostaa lisävarusteen ja työntekijä korvaa sen työnantajalle, lienee kyseessä edellä kuvattu yhteishankinta. Toinen mahdollisuus on pitää työntekijän maksuosuutta luontoisedusta työnantajalle maksettuna korvauksena, joka vähennetään luontoisedun raha-arvosta.

Jos työntekijä ostaa ja kustannuksellaan kiinnittää työnantajan autoon vaikkapa vetokoukun ja erikoisleveät pyörät, pitäisin kohtuullisena ratkaisua, että lisävarusteita ei lisätä auton arvoon mutta niiden hankintahintaakaan ei vähennetä autoedun raha-arvosta.

Tämä ihan selkeyden vuoksi, koska useimmat jälkeenpäin asennetut lisävarusteet ovat poistettavissa ja on turhaa verotuksen monimutkaistamista ruveta selvittämään, jäävätkö varusteet työntekijän omaisuudeksi vai siirtyvätkö ne työnantajan omistukseen.

Hae ennakkoratkaisua

Yhteisesti hankitun työsuhdeauton verotus on monin tavoin epäselvä. Jos joku sellaiseen hankkeeseen ryhtyy, on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista varmistaa verotuskohtelu etukäteen ennakkoperintälain mukaisella ennakkoratkaisulla.

Ennakkoratkaisua haetaan työnantajan sijaintikunnan verovirastolta tai 1.5.2010 jälkeen Verohallinnolta. Ennakkoratkaisu maksaa 100 euroa.

Vesa Korpela

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja

Kuvat: Istockphoto, Futureimagebank 
Plus 13
Minus 1

Kommentit:

Kommentit: 1 - 1 / 1 Sivu: 1 / 1 1
MV | 8.4.2010 17:54
Jos kysyjä hakee ennakkopäätöstä, olisi päätös hyvä saattaa näiden sivujen kautta yleisemminkin tiedoksi
: *
: *
Tarkistusluku
=

Tolvasen autopäiväkirja

Juha Tolvanen on auto- ja liikennetoimittaja. Hänellä on vuosikymmenien kokemus autoilusta, 
autoista ja liikenteestä.

Chervolet Spark