Autoilijalle

Liikenteen kuolonkolareita ja henkilövahinkoja sattuu kesällä enemmän kuin muina vuodenaikoina. Jos autoilija haluaa itselleen turvallisuutta liikenteessä, olennaisia ovat etukäteen tehtävät strategiset valinnat: ajoaika, reitti ja aikataulu, sanoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi.

Kolmen viime vuoden aikana kesäliikenteessä (kesä-elokuu) on kuollut keskimäärin 100 ihmistä vuosittain ja loukkaantunut noin 2 700. Tämä on 30 prosenttia koko vuoden aikana kuolleista ja kolmannes loukkaantuneista.

Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi muistuttaa, että kesäriskit eivät kohtaa tasaisesti kaikkia tienkäyttäjiä. ”Kesäliikenteessä henkilöautolla liikkuvien mieskuljettajien kuolemantapaukset noin kaksinkertaistuvat yöliikenteessä talveen verrattuna.”

Ikäjakauma puolestaan osoittaa, että kesäkuukausina alle 35-vuotaiden kuolonkolarit lisääntyvät selvästi, kun taas muissa ikäryhmissä erot ovat vähäiset.

Ajoneuvovahinkoja ei kesäliikenteessä ole enempää kuin muina vuodenaikoina.

”Pikemminkin talviliikenteessä on eniten vahinkoja. Talvella on paljon liukkaasta kelistä johtuvia peltikolareita, esimerkiksi ojaanajoja. Näissä ihmiset eivät välttämättä loukkaannu, mutta peltiä ruttaantuu”, Lammi sanoo.

”Mutta kuolonkolareita ja loukkaantuneita on kesäkuukausina enemmän kuin muina vuodenaikoina”, Lammi tähdentää.
Esimerkiksi kuolonkolarit lähtevät toukokuussa nousuun ja syys-lokakuussa laskuun.

Riskialttiita ryhmiä ja ilmiöitä

Kesäliikenteen riskialttiutta selittää Lammin mukaan osittain se, että tuolloin liikenteeseen tulee uusia ryhmiä, jotka eivät talvella liiku – pyöräilijöitä, mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä. Myös tilannenopeudet nousevat kesällä.

”Lisäksi tulee myös riskialttiita ilmiöitä: esimerkiksi runsas vapaa-ajan ajelu. Kesäisin ajaa paljon sellaisia kuljettajia, jotka ovat kokemattomia, ajavat harvemmin ja välttävät huonossa olosuhteissa ajamista eritoten talvikuukausina”, Lammi pohtii.

Nuorten kovavauhtiset ulosajot ovat myös tyypillisesti kesäajan ongelma.

Lammi muistuttaa myös, että Suomen kesään liittyvät ajanvietekuviot, joihin kuuluu alkoholi ja hauskanpito.

”Suomessa on suuri määrä kesätapahtumia, joihin liittyy alkoholin käyttö. Jos tarkastellaan rattijuopumustapauksien henkilövahinkoja kuukausittain useiden vuosien ajalta, jokainen piikki on kesän kohdalla. Kesällä ajetaan paljon humalassa ja ollaan myös humalaisena auton kyydissä.”

Kesäautot ovat myös tyypillinen ilmiö. ”Liikenteessä on henkilöitä, jotka eivät välttämättä tarvitse autoa ympäri vuoden, vaan auton hankitaan hieman samanlaiseen tarkoitukseen kuin esimerkiksi moottoripyörä, eli tietynlaiseksi lisäarvoksi vapaa-ajan viettoon.”

”Kesäautoilijat ovat usein liikenteessä kokemattomia. Toisaalta autokin saattaa olla huonokuntoinen, halpa ja turvaton”, Lammi summaa.

Kesän leimalliseen vapaa-ajan ajeluun liittyy Lammin mielestä tunneperäinen liikkuminen, joka on riskialtista. ”Silloin päätöksiä ei tehdä sen pohjalta, mikä on järkevää, taloudellista ja turvallista, vaan mikä on hauskaa, jännää tai nautinnollista.”

”Jos katsotaan nuorten kovavauhtisia ulosajoja, jotka ovat tyypillisiä kesäajan ongelmailmiöitä, ne tapahtuvat pienillä mutkateillä, joissa on kestopäällyste. Ihmisethän menevät näille teille ajamaan kovaa, koska haluavat kokea g-voimia ja koska se on hauskaa. Tässä on hieman sama peruste, miksi mennään vuoristorataan”, Lammi pohtii.

Auton matkustajat alttiita turmille

Tilastojen valossa näyttää siltä, että kuolonkolareita sattuu kesäisin eri tienkäyttäjäryhmistä eniten kaikille muille paitsi jalankulkijoille.

”Polkupyöräilijöiden osalta kesä näyttäisi olevan kuolonkolareiden sesonki, mikä on sikäli ymmärrettävää että pyöräily on kesällä huomattavasti yleisempää kuin talvella”, Lammi toteaa.

Myös mopoilijoiden kuolonkolarit asettuvat suurelta osin kesäkuukausille.

”Moottoripyöräilijöistä kaikki liikenneonnettomuuksissa kuolleet ajoittuvat ajokauteen eli kesäkuukausiin”, Lammi sanoo
Henkilöautojen kuljettajia puolestaan kuolee kesäkuukausina keskimäärin hieman enemmän kuin muina vuodenaikoina.

”Matkustajia sitä vastoin kuolee kesäkuukausina selvästi enemmän kuin muina kuukausina. Tätä selittää esimerkiksi se, että ajanvieteajaminen kesällä on hyvin yleistä ja myös nuorisoporukoita on paljon liikkeellä”, Lammi perustelee.

Älä osta nuorelle tehokasta tuontiautoa

Antero Lammi ihmettelee useamman vuoden vallinnutta villitystä, jossa vanhemmat usein rahoittavat perheen nuorelle hurjat tehot sisältävän tuontiauton ulkomailta.

”Ihmettelen kovasti, minkä takia uudelle, nuorelle kuljettajalle pitää ostaa Saksasta 200-hevosvoimainen Bemari, joka on 20 vuotta vanha, ei sisällä mitään turvalaitteita, mutta hirveästi tehoja.”

Lammi on useamman vuoden tutkinut kuolonkolareita ja näissä on ollut hyvin paljon tapauksia, joissa ihmisiä on kuollut ylitehokkaan auton kyydissä, joka annettu täysin vasta-alkajalle. Monet kuolonkolareissa oleva autot ovat olleet juuri moottoriltaan tehokkaita tuontiautoja.

”Jos autoon laitetaan vaikkapa 8 000 euroa rahaa, niin sillä saa hyvin erilaisia tuotteita: sillä saa madalletun, viritetyn, 200-hevosvoimaisen vanhan tuontiauton tai vaihtoehtoisesti uudenkarhean, vähemmän kuluttavan, turvallisemman ja parempikuntoisen eikä niin helposti hullutteluun houkuttelevan auton”, Lammi tähdentää.

Nuorelle ostettavan auton tulisi Lammin mielestä olla mahdollisimman uusi, mahdollisimman useilla turvavarusteilla varustettu ja mielellään melko pienitehoinen.

Vältä ruuhkia,ohita turvallisesti

Antero Lammi antaa omien ajokokemuksien pohjalta muutamia vinkkejä turvalliseen matkantekoon autolla kesäliikenteessä.

”Yritän järkeillä pidemmät matkat niin, etten joutuisi lähtemään kaikkein pahimpaan ruuhkaan. Esimerkiksi juhannusreissuni Turun saaristoon pyrin tekemään niin, että yritän lähteä hieman aikaisemmin liikenteeseen kuin kaikki muut. Järjestän vapaani niin, että minun on sinne mukavampi, rauhallisempi ja turvallisempi mennä.”

Lammi sanoo myös aikatauluttavansa matkansa niin, että ei tule sellaista tunnetta että väkisin pitäisi puskea perille kiireessä. ”Juhannusmatkani on tyypillinen esimerkki sellaisesta reissusta, että se kestää sen minkä kestää liikennemassan mukana.”

Jos haluaa itsellensä turvallisuutta liikenteessä, kaikkein olennaisinta on Lammin mielestä etukäteen tehtävät strategiset valinnat: ajoaika, reitti ja aikataulu.

Ohituksiin Lammi peräänkuuluttaa myös järkevää harkintaa. ”Turvallisuusvinkiksi ihmisille haluan sanoa myös suoraan, että älä lähde ohittamaan, jos et näe että tie on edessä tyhjä. Kun arvioi oman ohitusmatkansa, pitäisi edessä olla noin kolminkertainen tyhjä tila, koska vastaan voi tulla joku ja vieläkin tarvitaan pelivaraa.”

”Ohi ei voi lähteä, jos ei näe, tuleeko vastaan autoa. Ohi ei saa lähteä, jos se on kiellettyä tai jos ajattelee, että kyllä tuo vastaantulija kuitenkin väistää”, Lammi tähdentää.

Milloin auto on syytä jättää kotiin?

Rattijuopumusonnettomuudet ovat leimallisesti kesäajan ongelma. Antero Lammi kehottaa miettimään etukäteen, minne kannattaa lähteä autolla ja minne taas taksilla tai julkisilla liikennevälineillä.

”Eiväthän ne tilanteet tule sattumalta, jolloin ihminen lähtee kännissä ajamaan. Kyllä ihminen on jo etukäteen tiennyt lähtevänsä juopottelemaan tai mökille, jossa on bileet. Jos sinne on päättänyt lähteä autolla, niin järjestää itsensä tilanteeseen, jolloin on kännissä ja harkintakyky on heikentynyt. Tuolloin joutuu tekemään päätöksen, millä lähtee vaikkapa kotiin. Tällaisen tilanteen voi viisaasti torjua sillä, että hiukan fundeeraa etukäteen.”

Kaikkinensa kuolonkolareiden määrä Suomessa on viime vuosina ollut laskeva: viime vuonna niitä oli 270, toissa vuonna 276 ja vuonna 2008 puolestaan noin 330.

”Talouden taantuma vuonna 2009 on myös vaikuttanut lukemiin, kun pääteiden liikennemäärät laskivat. Usein liikennekuolemat ja talouden suhdanteet menevät samalla tasolla”, Lammi sanoo.

Riitta Rimmi

Tieliikenteessä kuolleet kuukausittain

Lähde: Liikenneturva
 

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuka?

Nimi: Antero Lammi
Tehtävä: Liikenneturvan koulutuspäällikkö

Onko suomalaisten liikennetavoissa toivomisen varaa?
”Onhan niissä toivomisen varaa. Mielestäni tämä kohdistuu siihen, että olisi hyvä ajatella asioita kokonaisuuden kannalta eikä vain siten, että minä ensin. Individualismi näkyy myös liikenteessä.

Mutta toisaalta jos suomalaista liikennekulttuuria vertaa moniin muihin maihin, täällä on myös paljon hyvää. Kyllähän me vieläkin menemme aika lailla normien mukaisesti. Täällä on paljon kuljettajia, jotka toimivat kurinalaisesti. Silti kaipaan liikenteeseen vielä lisää ihan kurin noudattamista.”

Oletko itse tien päällä kesäkuukausina?
”Olen. Esimerkiksi tänä kesänä suuntaan Norjaan kalastamaan. Lisäksi ajan mökille Turun saaristoon ja Poriin, josta olen kotoisin. Työajoja tulee myös. Vuodessa ajelen noin 50 000 kilometriä.”