(+auto) Tasoristeysonnettomuus sattuu useimmiten kokeneelle autoilijalle tutussa, varoituslaitteettomassa tasoristeyksessä päiväsaikaan, muistuttaa Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi.
Yleisiä onnettomuuksien syitä ovat kuljettajan havaintovirhe, liian suuri lähestymisnopeus tai piittaamattomuus STOP-merkistä.
Huomattava osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu rataosilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus verraten pieni.
Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin junien aikatauluista ei pidä koskaan luottaa. Radoilla liikkuu päivittäin myös ylimääräisiä tavarajunia, yksittäisiä vetureita ja erilaisia ratatyökoneita. Juna ei voi väistää eikä se pysähdy hetkessä. Junan pysähtymismatka 140 kilometrin tuntivauhdista on yli kilometri.
Valtion rataverkolla on yhteensä 3 376 tasoristeystä, joista varoituslaitteilla on varustettu noin viidennes.
Vastuu radan turvallisesta ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä. Seuraavat ohjeet on hyvä muistaa, kun tulee tasoristeykseen:
• Hidasta nopeutesi niin alhaiseksi, että kykenet tekemään oikean ja riittävän havainnon radalla olevasta liikenteestä.
• Tarvittaessa pysäytä ajoneuvosi ennen rataa ja aina, jos tasoristeys on varustettu STOP-merkillä.
• Tarkkaile onko juna tulossa – varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina sinulla.
• Katso, kuuntele, raota tarvittaessa ikkunaa.
• Pysähdy, jos näet junan lähestyvän. Anna junan mennä ohitse.
• Pysähdy myös, jos varoituslaitteet hälyttävät tai puomi on alhaalla tai laskeutumassa. Odota puomien nousemista ja varoitusvalon vaihtumista.
• Useampiraiteisella radalla junia voi tulla samanaikaisesti molemmista suunnista. Varmista molemmat suunnat, ennen kuin ylität radan.
Tänä vuonna on sattunut 17 tasoristeysonnettomuutta, joissa on menehtynyt viisi ja loukkaantunut kolme ihmistä vakavasti ja neljä lievästi (tilanne 1.6.2010). Vuonna 2009 onnettomuuksia oli 35. Niissä kuoli 11 ja loukkaantui 19 henkilöä. Vuonna 2008 onnettomuuksia oli 58.
Minna Petäinen