Autoilijalle

Terveet senioriautoilijat pärjäävät liikenteessä varsin hyvin ja pitkään. Ikäihmisten osuus autoilijoista kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2030 jo joka kolmas autoilija on yli 65-vuotias.

Ikäihmisten merkitys autokaupassakin on varsin merkittävä. Yli 60-vuotiaiden osuus on jo tällä hetkellä yli 60 prosenttia koko autokannan kasvusta. Uusista autoista iäkkäät ostavat tällä hetkellä noin 40 prosenttia, kun alle nelikymppisten osuus on reilusti alle 20 prosenttia.

Mutta miten senioriautoilija pärjää liikenteessä, lisääkö ikä kolaririskiä?

Terveet iäkkäät pärjäävät liikenteessä varsin hyvin” vastaa liikennepsykologi Sirkku Laapotti Turun yliopistosta.

Laapotin mukaan iäkkäiden liikenneonnettomuuden riski ei ole muita ikäryhmiä suurempi ajomääriin suhteutettunakaan, pikemminkin päinvastoin. ”Iäkkäät pärjäävät jopa paremmin liikenteessä kuin nuoremmat ikäryhmät, kun ikä suhteutetaan ajomääriin.”

Senioriautoilijan elimistön hauraus kuitenkin aiheuttaa nuorempia suuremman kuolemanriskin onnettomuustilanteissa. ”Kuitenkin iäkkäiden liikennekuolemat ovat tyypillisimmin jalankulkijoina”, Laapotti huomauttaa.

Tyypillisiä vakavia auto-onnettomuuksia senioreilla ovat risteyskolarit ja yksittäisonnettomuudet, jotka Laapotin mukaan johtuvat usein sairauskohtauksista. Syynä voi olla myös monimutkainen liikennetilanne ja se että ikäihminen on hidastunut liikkeissään.

”Yli 75-vuotiaiden auto-onnettomuuksissa noin neljäsosassa kyse on sairauskohtauksesta”, Laapotti sanoo.

Ikäihmisten tyypillisimmät riskitekijät liikenteessä ovatkin hyvin erilaiset kuin nuoremmilla ikäluokilla: esimerkiksi ajoneuvon käsittelystä ja riskinotosta johtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin varsinkin 25 - 34-vuotiailla.

Sen sijaan sairauskohtausten lisäksi havaintovirheet ovat vanhemmilla ikäluokilla tyypillisempiä kuin nuoremmilla.

Harva luopuu ajokortista

Yhä harvempi ikäihminen luopuu ajokortistaan 70 vuoden iässä, kun on ajokortin uusimisen aika. Lähes puolet ajokorteista on naisilla, ja vielä 1990-luvulla oli hyvinkin tyypillistä, että naiset luopuivat ajokortistaan seitsemänkymppisinä.

Nyt tilanne on Sirkku Laapotin mukaan muuttunut. ”Kun naiset ovat tottuneet ajamaan, he tuskin enää luopuvat siitä seitsemänkymppisinä.”

Kaikkinensa valtaosa 70-vuotiasta uusii nykyisin ajokorttinsa: naisista noin 70 prosenttia ja miehistä 90 prosenttia jatkaa autoilua.

Laapotti uskoo, että tulevaisuudessa reipas kasvu tulee olemaan juuri iäkkäiden naisautoilijoiden määrässä. ”Enää ei niin herkästi luovutakaan ajokortista kuin aikaisemmin.”

Ikäihmisten tyypillisimmät ajokykyyn vaikuttavat sairaudet ovat muun muassa sepelvaltimotaudit, näköön liittyvät sairaudet, erilaiset rappeutumat ja kulumat sekä useat neurologiset sairaudet.

”Huolestuttavimpia ovat erilaiset dementoivat sairaudet, koska tuolloin ihminen itse ei välttämättä ole kykenevä arvioimaan tilaansa”, Laapotti huomauttaa.

Laapotin mukaan iäkkäiden liikkumista omalla autolla ja ajamisen turvallisuutta voidaan myös parantaa kehittämällä sekä liikenneympäristöjä että ajoneuvoja.

Liikenneympäristön kehittämisessä keskeisiä ovat muun muassa riittävän suuret liikennemerkit ja opasteet sekä riittävä valaistus. Lisäksi liikenneympyrä on senioriautoilijoille helpompi kuin perinteinen risteys.

Ajoneuvoja puolestaan tulisi kehittää muun muassa ajoergonomian, näkyväisyyden, ajoneuvoon menon ja ulostulon sekä tehokkaiden valojen osalta. Myös auton törmäysturvallisuuden kehittäminen on tärkeää. 

”Kaasujalka keventynyt entisestään”

Ylörjärveläinen Matti Pellinen, 75, ajelee vuoden mittaan 25 000 – 30 000 kilometriä. Ajot eivät ole iän myötä vähentyneet, pikemminkin päinvastoin.

”Ihan samalla tavalla tulee ajeltua kuin nuorempanakin. Olen autosta riippuvainen, kun lähin bussipysäkkikin on parin kilometrin päässä kodista”, Pellinen pohtii.

”Kertyvät kilometrithän osaltaan tarkoittavat sitä, että en istu kiikkustuolissa”, Pellinen sanoo.

Ajokilometrejä kertyy pitkälti harrastusrientojen vuoksi. Pellinen laulaa kahdessa kuorossa. Lisäksi hän tekee metsätöitä ja hoitelee kiinteistöään.

Ajotottumukset miehellä ovat muuttuneet entistä hillitymmiksi. ”En sinänsä ole koskaan kaahannut, mutta kyllä kaasujalka on keventynyt vielä lisää. Tulppana en silti ole liikenteessä.”

Erityisen tarkkana Pellinen on ohituksissa. ”Ei tule koskaan otettua riskejä”

Pellinen on uusinut ajokorttinsa kahdesti. Ensimmäisen kerran 70-vuotiaana, ja aivan äskettäin kun hän täytti 75.

Ajokortin uusiminen 70-vuotiaasta eteenpäin aina viiden vuoden välein tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkäri tutkii onko ikäihminen vielä ajokunnossa. ”Lähinnä kai lääkäri katsoo, että ihminen on vielä järjissään”, Pellinen naurahtaa.

Pellinen pitää ajokortin uusimista iän karttuessa hyvänä asiana. ”Kun ulkopuolinen ihminen tutkii ajokunnon, sitä uskaltaa sen jälkeen jälleen ajella rauhallisin mielin.”

Riitta Rimmi

Lue myös: Vahinkoriski kasvaa yli seitsemänkymppisillä