Mutta ei hätää, sillä kunnallisvero kevenee vastaavasti. Verovuosi 2023 merkitsee nimittäin mittavaa tuloverotuksen rakenteen muutosta sote-uudistuksen myötä. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, siirretään samalla tuloverotusta kunnilta valtiolle.
Ansiotuloverotuksessa on kyse lähes 14 miljardin euron veromuutoksesta, joka toteutetaan leikkaamalla kaikkien kuntien tämän vuoden tuloveroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä ja kiristämällä vastaavasti valtion tuloveroasteikkoa.
Kun keskimääräinen kunnallisveroprosentti on nyt noin 20, tulee se ensi vuonna olemaan enää reilut seitsemän prosenttia. Suomessa kunnat ovat olleet selvästi valtiota merkittävämpiä tuloverottajia, kun kunnallisveroa on kerätty yksittäisistä veroista arvonlisäveron ohella eniten.
Nyt tilanne kuitenkin muuttuu ja valtio on jatkossa verottajana omaa luokkaansa. Valtion tuloveroasteikko alkaa purra heti verotettavan tulon noustessa nollasta. Siihen sovellettava asteikon matalin prosentti on 12,64, eli sama kuin kunnallisveroprosenttien leikkaus.
Moni saattaa pohtia, kiristääkö muutos tuloverotusta tai progressiota. Kumpaankin vastaus on ei.
Vaikka kunnallisveroa voi siinä mielessä pitää tasaverona, että nimellisiä veroprosentteja on vain yksi (kuntaa kohden), veroa maksetaan automaattisesti laskettavien vähennysten takia progressiivisesti. Etenkin pieni- ja keskituloisilla palkka- ja eläketasoilla kunnallisveron osuus tuloista on sitä pienempi, mitä pienemmät tulot ovat.
Valtionverotuksessa progressiota tuo paitsi vähennykset myös tuloveroasteikko. Se hoitaa ansiotuloverotuksen progression suuremmilla tulotasoilla, kun kunnallisveron osuus tasaantuu. Vuosittain suurin osa tulonsaajista ei ole edes maksanut valtiolle ansiotuloveroa. Esimerkiksi palkansaaja alkaa maksaa tänä vuonna valtionveroa noin 40 000 euron vuosituloilla.
Koska sama progressio voidaan toteuttaa joko vähennysten tai veroasteikon avulla, verotekniikan muutos kunnallisveroprosentista valtion veroasteikkoon ei toki automaattisesti johda kireämpään progressioon tai verotukseen.
Jatkossa kunnallisveron progressio päättyy aiemmin, kun valtionveroa aletaan maksaa aiempaa matalammilla tuloilla. Tulonsaajan kokonaisverotus pysyy kuitenkin jotakuinkin ennallaan. Se on uudistuksen lähtökohta.
Kun kokonaisveroprosentti pysyy kaikilla tulotasoilla suunnilleen ennallaan, niin ansiotuloverotuksen progressiokin pysyy ennallaan. Veronmaksajan kannalta uudistus ei olekaan mikään mullistus: Verohallinto vain ohjaa verot hieman eri paikkaan.
Teknisesti uudistus haluttiin tosin toteuttaa jonkinlainen verolainsäädännön selkeys edellä ja samalla mm. yhdistettiin kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen vähennykset ja verotettava tulo. Tämä lähtökohta aiheuttaa väistämätöntä värinää kansalaisten tuloveroprosentteihin kiristyvään ja kevenevään suuntaan. Kiristymisten rajoittamiseksi uudistus pitää sisällään kompensoivia kevennyksiä (kokonaistasolla n. 300 milj. euroa).
Hyvin sattumanvaraisesti joillain tulotasoilla verotus voikin ensi vuonna hitusen keventyä sote-uudistuksen myötä. Toisaalta muut verotukseen vaikuttavat muutokset (esim. sairasvakuutusmaksujen nousu, korkeat työeläkkeiden indeksikorotukset) vievät veroprosenttia kiristävään suuntaan.
Soten veromullistuksen takia ei kuitenkaan kannata menettää yöunia. Veroa maksetaan aika lailla saman verran kuin ennenkin.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi