Talouden vallankäyttäjät

Kenellä Suomessa on talouden valta?

Jyrki Katainen, Jorma Ollila, Lauri Ihalainen, Raimo Sailas, Aatos Erkko, Janne Virkkunen, Sixten Korkman ja Anne Brunila… Puuttuuko vielä joku?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen heiluttaa tahtipuikkoa poliitikkojen ykkösenä.

Kenellä on valta suomalaisessa taloudessa? Kysymys voi juuri nyt kuullostaa turhalta, kun maailman tuulet heittelevät Suomea ja sen päätöksentekijöitä kuin lastua laineilla.

Toisaalta ainakin poliittisesta keskustelusta voi päätellä, että jotain päätösvaltaa yhä käytetään myös täällä kotimaassa. Niin innokkaasti käydään keskustelua siitä, millaisella elvytyspaketilla Suomi runnotaan läpi lamasta. Uskotaan siis vakaasti, että maan hallituksen talouspäätöksillä on merkitystä.

Onpa oireita siitäkin, että jopa työmarkkinajohtajat hamuavat rukkasiaan siitä naulasta, johon ne edellisten tupoilujen jälkeen jo ripustettiin ikiajoiksi. Taloudellista vallankäyttöä sekin.

Missä talouden valttikortit? 

Taloustaito kysyi lukijoiltaan, ketkä ovat heidän mielestään taloutemme valttikortteja; siis tärkeimpiä päättäjiä ja vaikuttajia eri talouden aloilla.

Jaoimme vaikuttajajoukon yhteiskunnan moniulotteisuutta heijastaen seitsemään eri ryhmään:

• Metsäteollisuus ry:n  toimitusjohtaja Anne Brunila on nouseva tähti järjestöjohtajien listalla. Tällä hetkellä hän on toisella tilalla.

  poliitikot
• yritysjohtajat 
•  järjestöjohtajat
• virkamiehet ja –naiset 
• omistajat ja taustavaikuttajat 
• julkisuuden tekijät
• tutkimuksen edustajat

Lisäksi kysyimme vielä, ketkä taloutemme kärkinaisista ovat vaikutusvaltaisimpia.

Parikymmentä arvioitavaa nimeä kuhunkin ryhmään kerättiin Taloustaidon lukijaraadin esikyselyssä. Listoille ei asetettu ketään Veronmaksajien ja Taloustaidon lähipiirissä olevia henkilöitä.

Kaikkiaan kyselyyn vastasi 684 lukijaa. Heille asetettiin kunkin ryhmän kohdalla kysymys: ”Ketkä seuraavista henkilöistä ovat merkittävimpiä talouspäättäjiä ja vaikuttajia?”

Kataisesta Brunilaan

Listojen kärkipään nimet olivat valtaosin odotettuja.

Poliitikoista selväksi ykköseksi valikoitui valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Melko tasaväkisinä seuraaville sijoille asettuivat pääministeri Matti Vanhanen ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen listattiin järjestöjohtajien ykköseksi.

Politiikan kärkikymmenikköön mahtui ministerien lisäksi vain viime presidentinvaalien loppusuoran taistelupari.

Yritysjohtajista nokialaisten Jorma Ollilan ja Olli-Pekka Kallasvuon väliin kiilautui Björn Wahlroos. kaukaa näiden takaa, mutta kärkipäästä kuitenkin löytyivät myös mm. metsäyritysten kaulahahmot.

Järjestöjohtajista SAK:n Lauri Ihalainen listattiin ykköseksi, kakkoseksi nousi ehkä hieman yllättäen Metsäteollisuuden Anne Brunila ennen Ihalaisen vastaparia Leif Fagernäsiä.

Pienempien keskusjärjestöjen johtajat jäivät yllättävän kauas kärjestä, ainakin siihen nähden, miten tiheästi nämä esiintyvät julkisuudessa.

Sailaksesta Korkmaniin

Virkamiehistä Raimo Sailas ja Erkki Liikanen nousevat selvästi yli muiden. Kärkikuusikossa on kaikkiaan kolme Suomen Pankin johtokunnan jäsentä.

Aatos Erkon uskotaan Sanomien suurena omistajana yhä vahvasti vaikuttavan siihen, millaisia talouspäätöksiä tässä maassa tehdään. Yritysten omistajista ja taustavaikuttajista hänen rinnalleen nousee Koneen Antti Herlin.

Sanomatalosta arvellaan löytyvän myös mediajulkisuuden ykkösvaikuttajan. Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen sijoittuu kärkeen ennen Kauppalehden Hannu Leinosta ja monia sähköisen median keulahahmoja. Kärkikymppiin nousi enteilevästi jo kaksi ihmistä verkkojulkaisujen piiristä.

ETLAn ja EVAn toimitusjohtaja Sixten Korkman on tutkijoista arvostetuin.

Tutkimuksen selvä ykkönen on ETLA:n ja EVA:n Sixten Korkman. Naisista vaikutusvaltaisimmaksi arvioidaan Anne Brunila.

Asema tuo päätösvallan

Kysely vahvistaa arviota, että päättäjän taloudellinen valta kumpuaa useimmiten suoraan muodollisesta asemasta. Kun valtiovarainministeristä tulee oppositiojohtaja tai eläkeläinen, suurin osa hänen vaikutusvallastaan yleensä haihtuu ilmaan.

Ja vastaavasti hänen saappaisiinsa astunut mies tai nainen on välittömästi taloudellisten päätösten keskeinen tekijä.

Sama kytkentä asemaan koskee yritysjohtajia ja virkamiehiä ja suurta osaa siitä välillisestä vaikuttamisesta, joka tapahtuu julkisuuden kautta. Asema takaa myös sananvallan.

Tietysti uudelta ihmiseltä vie pienen aikansa ennen kuin hän kerää itselleen tarpeellista arvostusta ja tunnettuutta. Mutta kuka tahansa tuleekin valtiovarainministeriksi, Nokian johtajaksi, Helsingin Sanomien päätoimittajaksi tai SAK:n puheenjohtajaksi, hänen sanansa painaa ja sitä kuunnellaan ensimmäisestä päivästä lähtien.

Riippumattomat harvassa

Suomessa suoraan eri alojen taloushierarkian ulkopuolelta harvemmin kohoaa vahvoja talouden mielipidevaikuttajia. Ei ehkä edes siinä määrin kuin muilla aloilla.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen on medialan ykkösvaikuttaja.

Talouden emeritusvaikuttajat ovat harvassa. Mielenkiintoisena kuriositeettina saatetaan kysäistä Iiro Viinasen lamanäkemyksiä, mutta edes Pekka Korpisen arviota sikasykleistä ei näytä kukaan peränneen, muista viime laman tietäjistä ja kokijoista puhumattakaan. 

Aktiivisia keskustelijoita toki löytyy Erkki Tuomiojasta Osmo Soininvaaraan tai Raimo Ilaskiveen, mutta harvemmin talouden linnakkeet silti tärisevät heidän jyrähdyksiensä voimasta.

Pienemmissä piireissä saattaa olla suuriakin vaikuttajia. Joku tunnustettu Nokia-analyytikko voisi olla merkittäväkin kurssien heiluttaja, esimerkiksi.  Kuka tahansa toimittaja voi satunnaisesti käyttää isoakin valtavipua, tai ainakin suuressa mediassa lainata instituution valtaa.

Vahvoja persoonia

Vaikka lukijoiden listan eri alojen kärkinimet monelta osin tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, ei järjestys silti kulje suoraan hierarkian mukaan. Joihinkin ihmisiin vain syystä tai toisesta liittyy enemmän arvostusta ja arvovaltaa.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas sijoittuu virkamiesten ykköseksi.

Tämän voi konkretisoida pohtimalla, olisiko jollain toisella henkilöllä juuri samassa tehtävässä vastaava asema ja sanavalta.

Tällä tavoin listoja tarkastellessa nousevat heti esiin mm. Björn Wahlroos, Anne Brunila, Raimo Sailas, Jarmo Leppiniemi…

Tuskin seuraavaa Sammon konsernijohtajaa automaattisesti pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista elinkeinoelämän edustajista. Tai vastaavasti VM:n valtiosihteeriä, Metsäteollisuuden toimitusjohtajaa ja Osakesäästäjien uutta puheenjohtajaa ei ilman muuta lasketa omien alojensa kärkinimiksi.

Mielikuvien varassa

Kun vaikutusvallasta kysytään kansalaisten mielipiteitä, listan lopputulos ei tietenkään ole kuvaus siitä, kenellä täsmällisesti ottaen on valtaa.

Lista kertoo siitä, kenen vaatteissa valta näyttäytyy. Moni todella suuri vaikuttaja varsinkin elinkeinoelämän piirissä ei esiinny suuressa julkisuudessa lainkaan. Suurin osa esimerkiksi pörssiyhtiöidemme päättäjistä on kansalle tuiki tuntemattomia.

Suurten työeläkeyhtiöiden johtajat Harri Sailas ja Matti Vuoria kuuluvat takuuvarmasti Suomen talouden tärkeimpien vaikuttajien joukkoon. Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja Eija Ailasmaa on yksi kansainvälisesti merkittävimpiä yritysjohtajiamme, joka juuri valittiin valtion omistusyhtiö Solidiumin hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Tämä listaus perustuu 684:n Taloustaidon lukijan vastauksiin. Näin suuressa joukossa kokonaistulokset ovat jo varsin vakaat. Vastaajakunnan sisällä luonnollisesti on vallan jakautumisesta eriäviä näkemyksiä miesten ja naisten, nuorten ja vanhojen tai eri puolilla maata asuvien välillä.

Valta näyttäytyy aina kunkin silmissä hieman erilaisena. Oheisissa artikkeleissa käymme läpi, kenelle tämän kyselyn vastaajat uskovat eri alojen talousvallan kertyneen.

Antti Marttinen

10 vuoden kuluttua

KYMMENEN vuoden kuluttua tämä korttipakka on aivan toisessa järjestyksessä. Suurin osa kasvoista on vaihtunut ja loputkin uusilla paikoilla.

Pikimmin muuttunee yritysjohtajien joukko. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, laman kiristyessä myös yritysjohto saneerataan. Moni riittävästi bonustettu lähtee tässä vaiheessa ihan mielellään mukavampiin puuhiin. Samoin eläkeratkaisu ja kultainen kädenpuristus voi tuntua aika pian kelpo vaihtoehdolta.

Saattaahan sitä siirtyä vaikka hallitusammattilaiseksi kokemustaan jakamaan.

POLIITIKKOJEN nykyisestä kärkikympistä lienee iän puolesta vain kokoomusministerien nelikko Katainen, Häkämies, Stubb ja Vapaavuori kymmenen vuoden kuluttua käytettävissä. Ellei sitten suhtautuminen ikään muutu jyrkästi nykyisestä. Muualla maailmassa pitkä kokemus onkin paljon enemmän arvossaan.

Aivan eri asia on, kenen poliittinen arpa on vuoden 2019 vaalien lähestyessä oikealla kohdallaan. Yleensä neljän vuoden välein on puolet keskeisistä ministereistä äänestetty pois ja vaihdettu kolmannen suuren puolueen levänneet voimat tilalle.

JÄRJESTÖJOHTAJIEN kärkikaartista vain Timo Räty ja Piia-Noora Kauppi ovat alle viisikymppisiä. Kärkipään virkamiehistä Olli Rehnillä on vielä 50-vuotisjuhlat pitämättä.

Median puolella vielä moni on kymmenenkin vuoden kuluttua aktiivitouhussa. Eri asia tietysti on, mitä mediat ovat silloin ja missä roolissa nämä ihmiset siellä vaikuttavat. 

Tutkimuksen alalla lienee muita yleisempää jatkaa uraansa vähän myöhemmällekin iälle, joten arviointi on vähän vaikeampaa.

Ja yritysten omistajat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Työn ilo voi jumittaa päälle vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Antti Marttinen