Kiinteistöverot nousevat monessa kunnassa ensi vuonna. Korotuksia voi pitää kuitenkin maltillisina, arvioi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee ensi vuonna yhteensä 34 kunnassa. Kiinteistöverojaan nostavat muun muassa Sipoo, Imatra, Harjavalta ja Lappeenranta.
Myös laskijoita löytyy. Kiinteistöverojaan laskevat muun muassa Viitasaari, Ylöjärvi ja Hyrynsalmi.
Keskimäärin vakituisista asuinrakennuksista peritään Suomessa ensi vuonna 0,49 prosenttia veroa. Yleinen kiinteistövero on keskimäärin 1,02 prosenttia ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on keskimäärin 1,17 prosenttia, mikä on hieman tämänvuotista enemmän.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää kuntien kiinteistöveropäätöksiä maltillisina.
”Kiinteistöverojen korotuksia voi pitää melko maltillisena. Verojen korotukset kuvastavat sitä, mikä tilanne kuntataloudessa ja kunnissa on ollut. Kiinteistöveroa ovat korottaneet ne kunnat, joiden on ollut pakko”, Punakallio sanoo.
Punakallion mielestä kiinteistöveron korotuksia jarruttaa kuntalaisten kova vastustus.
”Kiinteistöveron nähdään kohdistuvan kunnissa epäoikeudenmukaisesti. Kiinteistövero on raskaaksi koettu vero, ja aina löytyy ihmisiä, jotka joutuvat hyvinkin pienistä tuloista maksamaan suhteellisen kovia kiinteistöveroja”, Punakallio sanoo.
Monessa kunnassa kiinteistövero on asetettu alarajalle
Kiinteistöverojen korotusten maltillisuutta selittää osaltaan myös se, että nyt pitkästä aikaa kiinteistöveron ala- ja ylärajat ovat pysyneet ennallaan. Aiempina vuosina kuntien on ollut pakko nostaa kiinteistöverojaan, kun alarajaa on nostettu.
Alarajan nostojen taustalla on ollut hallituksen tavoite lisätä kiinteistöverotuottoja 25 miljoonalla eurolla vuodessa.
Erittäin monessa kunnassa vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on asetettu alarajalle 0,41 prosenttiin. Näin on esimerkiksi koko pääkaupunkiseudulla.
”Tyypillisesti on ollut niin, että jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti asetetaan alarajojen tuntumaan, se on viimeinen vero, jota korotetaan”, Punakallio sanoo.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia, mikä on reilut neljä prosenttia kuntien tuloista.
Huittinen nousi kärkeen vapaa-ajan asuntojen verottajana
Ei-vakituisten asuinrakennusten veroprosenteissa on suurempi hajonta. Vapaa-ajan asuntojen veroprosentti nousee ensi vuonna yli kymmenessä kunnassa, muun muassa Hangossa ja Huittisissa.
Eniten mökkeilijöitä kurittaa Huittinen, joka nosti ei-vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron kahteen prosenttiin. Korotuksen jälkeen Huittinen nousi Suomen kovimmaksi vapaa-ajan asuntojen verottajaksi. Muita kovia vapaa-ajan asuntojen verottajia ovat muun muassa Raasepori (1,8) ja Pelkosenniemi (1,75).
Kunnallisverot kiristyvät 46 kunnassa
Kiinteistöverojen lisäksi moni kunta nostaa myös tuloveroprosenttiaan. Ensi vuonna noin 480 000 suomalaisen kunnallisverot kiristyvät, kun kunnallisveroprosentti nousee 46 kunnassa. Nostajien joukossa ovat muun muassa Kirkkonummi, Pori, Savonlinna ja Vaasa.
Kuntaliiton Punakallio ennakoi, että veronkorottajia olisi voinut olla selvästi enemmänkin, sillä kuntien verotuotot ja veroennusteet ovat jääneet tänä vuonna selvästi odotuksista.
Vuonna 2019 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,88 prosenttia, mikä on 0,04 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna. Manner-Suomen kunnista korkein kunnallisveroprosentti (22,5) on ensi vuonna Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. Alhaisin veroprosentti on Kauniaisissa (17,0).
Ensi vuonna keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 500 euroa vuodessa. Veroprosenttinsa ennallaan pitävät muun muassa Helsinki (18), Espoo (18), Vantaa (19), Tampere (19,75), Turku (19,5), Oulu (20), Jyväskylä (20) ja Kuopio (20,5).
Outi Airaksinen
